Tarina kertoo pojasta nimeltä Mark (Elijah Wood), jonka äidin kuoltua hänet viedään asumaan serkkunsa Henryn (Macaulay Culkin) luokse. Koko perhe pitää Henryä mitä ihanimpana poikana, mutta Mark alkaa epäilemään tätä.
Ensinnäkin, tämän elokuvan ikäraja on aivan liian korkea. Vaikka siinä näytetään välillä hieman ”rankempaa” materiaalia, se ei kuitenkaan ole jokseenkaan jännittävä tai pelottava, paitsi ehkä lapsille. Allekirjoittanut ei kuitenkaan ollut moksiskaan oikein mistään mitä tapahtui, johtuen varmaan elokuvan suuresta kliseydestä. Esimerkiksi tarinan ”pahis” eli Henry on todella stereotyyppinen versio perus koulukiusaajasta, erona se, että hahmolle on annettu paljon kliseisiä (ja laimeita) lausahduksia ja eleitä, joita oikea lapsi ei ikinä sanoisi/tekisi, ellei olisi todella ylidramaattinen ja sisimmältään häijy (ja sitähän kukaan ei ole pohjimmiltaan.).
Markin näyttelijä Elijah Wood tekee hommansa ihan hyvin. Paikoin tulee joitain ärsyttäviä kohtia, mutta periaatteessa ihan hyvin vedetty homma. Henryn äitiä näyttelevä Wendy Crewson tekee taas hommansa suhteellisen huonosti. Joka kohtaus on kuin hän olisi kuvaamassa jonkinlaista mainosta. Lähes jok’ikunen kohtaus.
Elokuvassa tapahtuu myös välillä hyvin ”typeriä” asioita. Esimerkiksi kun Henry lukitsee Markin huoneeseen, tämä vain kävelee jotain pari askelta huoneessa ja menee takaisin ovelle varmana, ettei ulospääsyä ole, vaikka selvästi näkee, että huone vielä jatkuu tai/ja ikkunasta voisi päästä ulos. Tälläistä löytyy enemmänkin, mutten ala niitä luettelemaan. Lisäksi elokuva alkoi käydä hieman tylsäksi loppua kohden.
Elokuvasta on vaikea keksiä oikein mitään hyvää, sillä se on todella kliseinen ja Culkinin hahmon myötä siitä jää ikävästi paskanmaku suuhun. Tosin tuskin se on Culkinin vika, että hänen hahmonsa on kliseinen, kyllähän sitä yritystä pojalta näyttää tulevan. Musiikissa oltiin onnistuttu ihan mukiinmenevästi, tarinakerronta sujui mukavasti ja Elijah teki hyvä roolin, mutta harmi vain, että kaikki tuo on tehty vain ”ok:sti” ja niitä hieman huonompia puolia löytyy jonkin verran enemmän. Joudun antamaan astetta ala-arvoisemman pistemäärän, vaikka selvästi näkyy, että elokuvasta on yritetty tehdä hyvä.
