Leffan alkuteksteissä on ideaa ja siinä kuinka siirrytään niistä itse leffaan. Huonoa tuossa on kumminkin se että käytetty 3D-meiningin laatu paljastaa leffasta kättelyssä millä tasolla tuotannossa liikutaan. No, tuo ei kumminkaan itse tarinaan vaikuta.
Pläjäyksessä ollaan Amsterdamissa. Jenkkiperhe on tullut yhdistetylle työ ja huvireissulle. Perheen mykkä tytär eksyy vessareissulla hotellin ulkopuolelle ja joutuu todistamaan murhaa. Murhamiehet tietysti näkevät tytön ja ajojahti Amsterdamissa alkaa. Tukalia tilanteita voidaan viritellä rauhassa kun tyttö ei pysty huutamaan apua. Hiukan ääliömäinen murhamies on oikeastaan melkein hauska muttei ihan. Leffassa on myös muutamia täysin älyvapaita yksityiskohtia jotka pistävät silmään. Tiedä sitten ovatko statistit epäonnistuneet oikeasti ja ohjaaja on päättänyt jättää ne hauskuuttamaan porukkaa. Nuo eivät mielestäni kyllä kuuluisi tähän leffaan, mutta kaipa joku osaisi selittää mitä ne muutamat kohdat leffassa tekee.
Kieltämättä alussa pisti silmään ohjaaja Dick Maasin muutkin meriitit tässä leffassa. Mies näyttää tuottaneen, käsikirjoittaneen ja säveltäneen musiikin tähän tapaukseen. Elikkä jonkinlaisesta monilahjakkuudesta kai voidaan puhua. Lienee tunnettu heppu Hollannissa. Itse en ollut hänestä koskaan aikaisemmin kuullut.
Tämä on aika keskikastin tavaraa. Oli piristävää nähdä taas vaihteeksi amerikkalainen leffa jossa liikutaan euroopassa. Pakolliset huume- ja huorakuviot nähdään pikaiselta vilaukselta ajojahdin tiimellyksessä.
Arska ei suosittele eikä tyrmää tätä.
