Satelliitit havaitsevat omituisia meteoriparvia lähestymässä maapalloa kovaa vauhtia. Kyseessä ei ole kuitenkaan mitään tavallisia meteoreja, vaan ne paljastuvatkin ulkoavaruudesta tulleiden valloittajien aluksiksi. Pieni ryhmä sotilaita saa Los Angelesissa tehtäväkseen pelastaa joukko loukkuun jääneitä siviilejä keskellä kiivasta kamppailua avaruusolioita vastaan. Kello tikittää, sillä siviilit on noudettava ennen alueen pommittamista, ja vihamieliset muukalaiset aiheuttavat jo muutenkin tarpeeksi päänvaivaa.
Tuttua aihetta koetetaan tällä kertaa lähestyä keskittyen sotilaiden näkökulmaan. Tuhoutuneilla kaduilla juoksennellaan ja räiskitään kameran seuratessa kamppailua lähietäisyydeltä. Katsojan tuominen kiinni aivan taistelun tuntumaan onkin ihan siisti ratkaisu. Valitettavasti nautintoa pilaa yliheiluva ja levoton kameratyö. Useasti kameramies kirjaimellisesti juoksee henkilöiden perässä kamera olalla ja sen sitten arvaa millaista suttua siitä seuraa. Enemmän tasaisia otoksia olisi siis kaivattu, vaikka tässä yritettiinkin panostaa siihen, että katsoja on koko ajan ”mukana” temmellyksessä.
Paketista löytyy kaikki tavanomaiset kliseet, jotka samalla ärsyttivät, mutta myös huvittivat. On uutislähetyksiä tuhon laajuudesta maailmalla, on pakolliset sentimentaaliset ”pysyn rinnallanne oli tilanne mikä hyvänsä”-lässytykset, ja viime hetken motivoivat sotapuheet eeppisen musiikin soidessa taustalla. Sotilasjoukosta löytyy tuttuun tapaan se yksi nössö, kovis, afroamerikkalainen, aasialainen, ja latino (nainen samassa paketissa!) Avaruuden valloittajatkin ovat oikeastaan aika mitäänsanomattoman tylsiä esityksiä. Kauan niitäkään ei jakseta pitää piilossa, ja sen jälkeen niistä tulee vain tylsää räiskittävää massaa vailla suurempaa uhan tunnetta. Keskinkertaisen laiskahko CGI-toteutus ei kohenna pisteitä.
World Invasion: Battle Los Angeles on tavanomaisuudestaan huolimatta kertakatseluna kohtuullisen viihdyttävä, sekin lähinnä kliseiden arvailun ja väkinäiselle huumorille naureskelun ansiosta. Aaron Eckhart onnistuu tuomaan kovia kokeneeseen hahmoonsa hiukan karismaa muiden henkilöiden jäädessä armotta statisteiksi. Kokonaisuutta vaivaa ennalta arvattavuus, mielikuvituksen puute, tahmea dialogi, sekä avaruusolioiden aiheuttaman painostavan uhan loistaminen poissaolollaan. Muutama vauhdikas toimintakohtaus onnistuu kuitenkin pitämään tämän tippumasta aivan huonojen elokuvien kategoriaan.
