Kesti kuusi vuotta ennenkuin nerokas ohjaaja Quentin Tarantino julkaisi uusimman elokuvansa. Hyvin menestyneen Jackie Brownin jälkeen Tarantino toi valkokankaille teoksen, missä verta ja brutaalia väkivaltaa ei todellakaan säästellä. Teos kantaa nimeä Kill Bill. Kokonaisena teoksena Kill Bill olisi ollut yli kolmen tunnin pituinen, joten Tarantino päätti laittaa teoksen kahteen osaan.
Kill Bill Vol. 1 kertoo nimensä mukaisestikin tappamisesta. Muuan Bill (David Carradine) hyökkää tappajaryhmänsä kanssa, entisen ryhmän jäsenen Mustamamban (Uma Thurman) häihin. Kukaan ei jää henkiin tappajaryhmän iskiessä. Bill päättää vielä homman tussauttamalla luodin raskaana olevan Mustamamban kalloon. Mustamamba ei kuitenkaan kuollut, vaan on koomassa neljä vuotta. Koomasta herättyään päähenkilömme laatii tappolistan, joka sisältää häihin hyökänneen tappajaryhmän jäsenten nimet ja tietenkin Billin. Sen jälkeen alkaakin ruumiiden täyttämä kostoreissu, jossa armoa ei tunneta.
Quentin Tarantino on ilmiselvästi sadisti ihminen. Sen verran veristä on Kill Bill ykkösen väkivalta, jota kutsutaan tarkemmin tyylitellyksi art-house väkivallaksi. Veri roiskuu kuin suihkulähteestä ja ruumiinosat täyttävät ruudun mustamamban kostoretkellä. Täysin vastenmielistä Kill Bill ykkösen katsominen ei kuitenkaan ole. Väkivalta ei ole pelkkää väkivaltaa, vaan mukana on myös roimasti mustaa huumoria. Aivan niinkuin Tarantinon muissakin elokuvissa.
Kaiken verisyyden alla piilee kuitenkin Tarantinon nerokkaat oivallukset. Kill Bill ykkönen on hyvin erikoislaatuinen elokuva. Tarina kulkee kronologisesti eteenpäin ja eri aikatasojen välillä hypellään. Tarinaa selkeyttävät takaumat ja kertojan taustoittava yksinpuhelu.
Tarantino on myös sekoitellut elokuvaan kungfuta, animea ja jopa westernoopperaa. Varsinkin tyylikkäästi piirretty animekohtaus on todella nerokas veto Tarantinolta.
Pulp Fictionista tuttu Uma Thurman sopii hyvin kylmän kostajan Mustamamban rooliin. Kerrankin saamme nähdä tässä, hyvinkin maskuliinisessa genressä, naispuolisen tappajan. Myös sivuroolissa näyttelevä Lucy Liu onnistuu luomaan kylmät väreet selkärankaan jäätävällä katseellaan.
Kill Bill ykkönen on jälleen yksi merkkipaalu lisää Quentin Tarantinon häikäisevään filmografiaan. Vajaa kaksituntisiin verikekkereihin on lisätty tunnelman erinomaisesti luovaa musiikkia, vavahduttavan erinomaista kuvaustekniikkaa, pitkät Tarantinon tyylille omaavaat dialogit, sekä mustavalko-kuva-vaihtelut. Kaikkien näiden omaperäisten seikkojen jälkeen on todettava, että QT on kiistaton nero ja Kill Bill on yksi omalaatuisimmista teoksista elokuvahistoriassa. Tappavan tyylikästä ja murhaavan nerokasta, sekä tietenkin täyden viiden pisteen arvoista.
