Perheenisä Chris (Sean Bridgers) löytää metsästä alkukantaisen naisen (Pollyanna McIntosh). Miehen päässä syttyy valo ja suunnitelma on valmis. Chris käskyttää hämmentyneen perheensä maakellarin siivoustalkoisiin, palaa takaisin metsään, etsii naisen, metsästää tämän ja vie kotiin. Koko perheen uusi harrastusprojekti on löytynyt. Yhteisenä tehtävänä on kouluttaa naisesta sisäsiisti yhteiskuntakelpoinen jäsen, sillä eihän metsässä sovi juoksennelle ihan miten sattuu. Ihmisellä pitää olla tapoja ja mikä tärkeintä Chrisillä kontrolli. Joka keppiä säästää se villinaistaan vihaa voisi olla miehen motto. Muut perheenjäsenet suhtautuvat isän puuhailua kukin omalla tavallaan. Äiti Belle (Angela Bettis) katsoo kauhusta jäykkänä miehensä projektia, mutta ei tohdi vastustella. Myös vanhin tytär Peggy (Lauren Ashley Carter) on järkyttynyt ja kokee jonkinlaista empatiaa villinaista kohtaan. Perheen pojan Brianin (Zach Rand) silmissä alkaa taas kiilua siihen tyyliin, että siitä ei hyvää seuraa.
Lucky McKee on onnistunut luomaan ahdistavan ja vinksahtaneen tunnelman tähän Jack Ketchumin kirjaan perustuvaan hurmeiseen teokseen. Ensivaikutelmalta elokuva saattaa vaikuttaa pelkältä halvalta kidutuspornolta, mutta se ei ole koko totuus. Voisin kuvitella, että kerrankin on tehty kauhuelokuva, johon naiset suhtautuvat suopeammin kuin miehet, kunhan vain jaksavat istua penkissä lopputeksteihin saakka. Helposti samaistuttavia sankareita tai uhreja on turha etsiä. On kaksi päähenkilöä; sairas kontrollifriikki Chris ja sitten on Nainen. Muut hahmot ovat selkeästi toisarvoisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö katsoja voisi valita puolia ja todeta tietyt ratkaisut täysin oikeutetuiksi kamaluudesta huolimatta. Sean Bridgers on juuri niin hirveä kuin roolinsa vaatii, mutta tämän elokuvan kantava voima on Pollyanna McIntoshin uskomattomalla alkukantaisella raivolla vetämä päärooli. Tätä naista en kuunaan tohtisi suututtaa tai edes härnätä.
The Woman on tehty pienellä budjetilla. Se näkyy lopputuloksessa, mutta musiikkia lukuun ottamatta se ei häirinnyt, sillä elokuvan merkillinen tunnelma vie mennessään. Kokonaisuutena The Woman on raakuudestaan huolimatta raikas poikkeus kaikenlaisten tusinakauhujen keskellä.
