Takaa-ajoja ja kamppailuja menneen ajan meiningillä.

16.8.2007 07:42

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:The Bourne Ultimatum
Valmistusvuosi:2007
Pituus:111 min

Tänä päivänä on melkeinpä vaikea uskoa silmiään, kun vastaan osuu rehellinen, vanhan ajan mukainen toimintaelokuva. Sellainen, jossa paukkuu ja ryskyy, muttei kohtuuttomasti paisutellen. Ja missä tilanteiden tukaluus tuntuu katsomossa asti. Medusan sinetti on kolmas Jason Bourne -elokuva, minkä luulisi tekevän siitä surkeaa yhtä kuin kolmasti käytetyllä teepussilla valmistettu tee. Vaan näin ei käykään.

Lihasmassaansa agentille sopivaan kokoon kasvattanut Matt Damon ei edelleenkään ole mies, jonka mieltäisi kovin helposti salaisten operaatioiden puuhaajaksi. Naapurinpoikamainen pärstävärkki tuo hänen esittämälleen Jason Bournelle kuitenkin sen inhimillisen lisän, joka tekee hahmosta mielenkiintoisen. Ensimmäisessä elokuvassahan Bourne oli muistinsa menettänyt ajelehtija, joka yllätti itsensä kyvyillään. Kolmannessa koitoksessa Bournella on yhä selvittämistä muistinsa mustissa aukoissa.

Vaikka Medusan sinetissä nähdään liuta pätevien näyttelijöiden roolitöitä, se jää muiden toimintajännärien joukossa keskivertoelokuvaksi. Yhdeksi syyksi voi nostaa kuvioiden tuttuuden; pitääkö tällaisten tarinoiden aina pyörähtää Venäjän maaperällä? Tai pitääkö naisten aina olla niissä heikompia ja haavoittuvaisempia? Ja entäpä sitten pomot; tiedustelupalvelujen pääkihot ovat aina kuin samasta vuoasta tapoineen ja aivoituksineen! Toinen merkittävä syy elokuvan tasolle löytyy tietystä kikkailun puutteesta. Esimerkiksi leffan takaa-ajokohtauksissa voi jännityksestä tulla puraistua kynsi jos toinenkin, mutta tilanteista puuttuu ikimuistoisuus. Tämä Bourne-leffa tunnustaa monin paikoin samaa väriä kuin esim. Steve McQueen -klassikko Bullitt (1968). Jätkät ovat yhä jäyhiä, toiminta tiukkaa, ja vaikka kamera heiluukin liikkeissä mukana vimmatusti, nykyaikaisten tehokeinojen näyttävä käyttö on muuten minimissään. Mutta siinä missä Bullitt muistetaan kaasuttelukohtauksestaan, Medusan sinetti jää vaille ”sitä jotakin spesiaalia”.

Kuten sanottua, kolmas Bourne-elokuva ei ole pelkän rahan toivossa tirskautettu laimea tyrähdys. Se on viileä ja mukaansatempaava leffa lukuisten harkittujen yksityiskohtiensa ansiosta. Olkoonkin, että moni niistä on käytetty jossakin muualla jo aiemmin.

Arvosteltu: 16.08.2007

Lisää luettavaa