No huh, sainpas vihdoinkin päätökseen Taru Sormusten Herrasta-trilogian, ja mikään ruusuinen ei ollut katsomisen tie, kelloa tuli vilkuiltua kaikissa osissa pelottavan taajaan, ja hereillä pysyminen vaati armottomasti naposteltavaa/juotavaa. Kolmas osa jatkaa tutuilla linjoilla Sormuksen matkaa kohti Mordoria Frodon kaulassa ja Aragorn ja kumppanit taistelevat niitä hurjia örkkejä vastaan. Pakko se oli todistaa miten käy Sormukselle.
Mikään fantasiaseikkailu ei ikinä ole kohauttanut minua ja tämäkään ei tee poikkeusta. Kahdenkymmenennen vuosisadan ensimmäinen megaspektaakkelitrilogia yllätti kuivuudellaan. Venytetyt elokuvat, epämukava juoni ja ärsyttävät näyttelijät, muutamaa lukuun ottamatta. Frodo (ihq Elijah Wood) ei paljoa puhele, naama hoitaa elekielen, puheenvuorot olivat suurimmaksi osaksi jotain ähinää. Legolas (vielä ihqmpi Bloom) oli toinen ärsyke leffassa. Hauskaksi haukuttu kääpiö Gimli onnistui lähinnä itkettämään ’hauskuudellaan’. Klonkkukin lähinnä ärsytti olemuksellaan, sulavasti tehty, mutta ärsyttävästi puhuttu. ”Smeagol sitä, Smeagol tätä”. Se Hämähäkki oli myös hienosti tehty, kiitos tietokoneiden.
Aivan toivoton tapaus Kuninkaan paluu ei ole. Hienot maisemat, lavastus, puvustus, tehosteet auttoivat paljon. Hienot erämaisemat olivat kai kuvattu Uudessa Seelannissa, ja hienoa jälkeä saivat aikaiseksi. Kotimaataan suosineelle ohjaaja Peter Jacksonille annan myös ruusuja näiden risujen keskelle. Ohjaustaso on hieman erilaista kuin herran edellisissä teoksissa.
Suurimmaksi vaivaksi kehkeytyi leffan armoton pituus. Kolmituntinen spektaakkeli oli liian pitkä. Ensimmäiset kaksi tuntia olivat hohhoijaa -osastoa, mutta viimeinen tunti pelasti paljon, mutta tässä tapauksessa loppu ei silti jättänyt hyvää makua.
Massateinien tähtäimeen joutunut (vai päässyt) trilogia jätti huonon maun. Disneyhuumoria viljeltiin, verta lennätettiin, ja rakkautta kylvettiin. Olipas kokemus. Kumma juttu kun en elokuvan loputtua tiennyt vieläkään mikä hitto oli Gondor saatika Rohan. Mahtoivatko olla kaupunkeja vai ihmisiä vai jotain maagikkoja. Heh, ehkä vähän liiottelua, kai ne ihmisiä oli?
nimimerkki: Screwball
