Stallone heittäytyy yllättävän rennoksi, kun kässäri antaa myöten ja Russell on oma veijarimainen itsensä.

4.9.2008 23:41

Arvioitu elokuva

Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Tango & Cash
Valmistusvuosi:1989
Pituus:98 min

Olipa kerran armon vuosi 1989, jolloin julkaistiin ehkä yksi elokuvahistorian mainioimpia buddy-toimintapätkiä. Pääosissa karismaattiset actionstarat ja vaikka juoni on hyvin vähäpätöinen, läpyskä lentää kuin Kummelissa konsanaan. Eli asetelmat perjantai- tai lauantai-illan viihteeksi ovat kohdallaan.

Ralli käynnistyy jo legendaksi muodostuneella sutkautuksella, jonka jälkeen painetaan loppuun asti täydellä höyryllä testosteronia säästelemättä. Kuten sanottua, juoni on yhtä ”pulppia”, tärkeämmässä osassa ovat päähenkilöt: kaksi Los Angelesin poliisia, Ray Tango (Stallone) ja Gabriel Cash (Russell), jotka molemmat luulevat omalla tahollaan olevansa kaupungin kovimpia ja tehokkaimpia. Heidän on kuitenkin yhdistettävä voimansa ja lyötävä viisaat (?) päänsä yhteen selviytyäkseen heitä uhkaavasta varakkaasta rikollispomosta, joka lähettää heidät vankilaan, paikkaan jossa poliisi on yhtä kuin vainaa.

Tango & Cash on täynnä loistavia jaksoja, joista mainittakoon juuri ensimmäiset 10 minuuttia, vankilajakso ja tietenkin lopun ilotulitus rikollisten päämajassa. Stallone heittäytyy yllättävän rennoksi, kun kässäri antaa myöten ja Russell on oma veijarimainen itsensä suloisine hymyineen kaikkineen. Parhaita sivuhahmoja ovat Cashin apuri, tekniikan ihmelapsi Owen (Michael J. Pollard), jonka apu osoittautuu korvaamattomaksi loppua kohti edettäessä, sekä pahispomon oikea käsi, julma, mutta huvittavan kasarimainen Requin (Brion James), unohtamatta kuitenkaan Tangon seksikästä sisarta(Teri Hatcher).

Dialogi on tässä tapauksessa puoli ruokaa, sillä Tango & Cash oikeasti naurattaa aina välistä, toisin kuin monet muut toimintakomediat, ja tämä ei varsinaisesti kuitenkaan edes kuulu ko. genreen vaan on puhdasverinen rymistelypätkä. Lukijoista voi myös tuntua kornilta, kun tätä tässä kovasti hehkutan, kun arvostetulla IMDB-elokuvasivustolla kyseisen elokuvan äänikeskiarvo on 5,6/10. Pitääkin pysähtyä pohtimaan katsoako leffa ns. nakki otsassa vai rennosti, miettimättä turhia. Jälkimmäinen on huomattavasti fiksumpi vaihtoehto, sillä viihde ei tästä parane.

Arvosteltu: 04.09.2008

Lisää luettavaa