Suljettu saari perustuu Dennis Lehanen (Menneisyyden ote) samannimiseen romaaniin. Se ei ole Lehanen parhaimpia teoksia, mutta tyyliltään se on sellainen, että suorastaan kerjää tulla filmatuksi. Martin Scorsese tarttuikin sitten hänelle hieman epätavalliseen aiheeseen.
Liittovaltion sheriffit Teddy Daniels ja Chuck Aule (DiCaprio & Ruffalo) ovat matkalla syrjäiselle mielisairaalasaarelle. Tänne ollaan pistetty Yhdysvaltojen sekopäisimmät ja vaarallisimmat mielisairaat. Sheriffien tehtävänään on etsiä eräs potilas, joka on kadonnut mystisesti sairaalasta.
Tunnelmaltaan Suljettu saari on synkemmänpuoleinen elokuva, jota vielä musiikki korostaa mainiosti. Saari ja mielisairaalan tilat ovat hyvin synkkiä paikkoja, joka ei ainakaan houkuttele jäämään sinne. Taivas on pilvinen, eivätkä myrskytkään epätavallisia ole. Myös sisätilat ovat ahtaan ja hämärän oloisia. Huomaa selvästi, ettei paikka ole ihan keille tahansa tarkoitettu. Saaren asukkaat tuovat vielä synkkään tunnelmaan oman lisänsä. He ovat todellakin häiriintyneen tuntuisia tapauksia. Unijaksoilla ja takaumilla saadaan myös hieman ahdistavuuttakin aikaiseksi.
Myös muu toteutus on varsin onnistunutta. Käsikirjoitus on tehty hyvin ja homma etenee jouhevasti eteenpäin pitäen katsojan otteessaan loppuun asti. Myös leikkaukset ja kamerakulmat ovat erinomaisesti toteutettuja. Jotkut DiCaprion hahmon näkemät painajaiset ja takaumat ovat hieman turhia ja antavat liikaa vihjeitä loppuratkaisua ajatellen. Toisaalta kaikkeen ei edes yritetä antaa vastauksia ja osa jutuista jää väkisinkin liian hämäräksi. Kaikkea ei toki pidä selittää, mutta on yhtä ärsyttävää, ettei selville mysteereille edes anneta vihjeitä. Muutenkin nämä lopun yllärikäänteet lukuisissa trillereissä on jo varsin käytettyä kamaa. Ja vaikka kässäri onkin hyvin tehty, niin kliseiltä ja joiltakin epäloogisuuksilta ei vältytä.
Leonardo DiCaprio istuu yllättävänkin hyvin 1950-luvun liittovaltion sheriffiksi. Ei DiCaprio ole Scorsesen luottonäyttelijänä ihan Robert De Niron tasoinen, mutta hienoa jälkeä ainakin saa aikaiseksi. DiCaprio tuntuu hyvinkin uskottavalta roolissaan. Mark Ruffalo jää taidoiltaan hieman DiCaprion varjoon, vaikkei nyt huono olekaan. Hänen hahmonsa olisi kaivannut hieman enemmän viilaamista. Ben Kingsley (Gandhi, Schindlerin lista) tekee mielisairaalan psykiatrina loistavaa työtä. Mieheltä ei olekaan tullut turhan paljon laatuelokuvia viime vuosina. Eipä muissakaan näyttelijöissä valittamista ole.
Martin Scorsese on saanut aikaiseksi ihan toimivan trillerin, vaikka siinä onkin omat puutteensa. Ei Suljettu saari Scorsesen parhaimpia ole, mutta ei sen tarvitse hävetäkään Taksikuskin, Kuin raivon härän, Mafiaveljien ja Casinon rinnalla ja on myös Scorsesen 2000-luvun parhaimpia elokuvia. On tämä sellainen hieman mystinen elokuva, joka varmaan vaatisi useammankin katselukerran ennen kuin kaikki palaset loksahtavat paikoilleen.
