Niin se vain kävi. Tappokone ja taistelijan synonyymi John Rambo teki kauan odotetun comebackinsä. Näinä uudelleenfilmatisointien aikoina, myös Rambo on saannut siirron 2000-luvulle. Vuonna 2008 valmistunut neljäs osa kantaa ytimekästä nimeä: Rambo. Ja Rambohan on luonnolisesti Sylvester Stallonen käsialaa. Sylvi onkin ohjannut, käsikirjoittanut, tuottanut ja näytellyt vielä pääosankin, tässä kauan odotetussa toimintäpätkässä. Ikää on tullut lisää, muskelit ovat pienentyneet ja sanavarastokin on uhkaavasti vähentymässä. Huolimatta inhimillisistä seikoista, John Rambo on palannut yhä kovempana ja tuimempana.
Tapahtumat sijoittuvat 20 vuotta edellisen elokuvan tapahtumien jälkeen. Vietnamin sotaveteraani John Rambo on erakoitunut ja eristäytynyt yhteiskunnasta. Elanto ja sapuska tienataankin käärmeitä pyydystämällä ja myymällä. Joukko lähetystyöntekijöitä on tekemässä matkaa sisällisodan repimään Burmaan viemään maan ihmisille ruoka- ja lääkintätarvikkeita. Rambo pyydetään oppaaksi vaaralliselle matkalle. Pienen taivuttelun jälkeen maailmaa vihaava Rambo suostuu kuin suostuukin lähtemään matkalle mukaan. Vietyään lähetystyöntekijät perille ja palattuaan takaisin, Rambo saa kuulla huonoja uutisia. Burmaa terrorisoiva kapinallisarmeija on napannut lähetystyöntekijät vangeiksi. Ja kappas kummaa, tappokoneellamme Rambolla löytyykin omatunto! Itse valmistettu puukko ja jousipyssy mukanaan Rambo lähtee pelastusmatkalle Burmaan ja aloittaa yhden miehen sotansa häikäilemätöntä meisarmeijaa vastaan.
Vajaan puolentoistatunnin katsomisen jälkeen viesti on selvä: Rambo on palannut! Uusin osa on selvästi aiempia osia väkivaltaisempi. Verta roiskuu enemmän, kuin Kolmosen verilätyistä ja ruumiitakin syntyy aimo kasa. Rambo IV onkin epäilemättä yksi vuoden 2008 raaimmista elokuvista. Kenelläkään ei anneta armoa ja aseet laulavat loputonta lauluaan.
Sylvester Stallone on muokannut naamansa jälleen kerran ”ilmekuolleeksi” ja mörisee elokuvan aikana pari, kömpelöä lausetta. Ikää on tullut lisää, lihakset pienentyneet, mutta tuttu kovuus ja nokkeluus eivät ole kadonneet mihinkään. Suuri osa sivuosanäyttelijöistä on tuntemattomia, lukuunottamatta Dexter-TV-sarjasta tuttua Julie Benzia ja 24-sarjasta tuttua Paul Schulzea.
Rambo on yhtään epäilemättä täysin toiminnan ja räiskinnän täytteinen pätkä, jonka voi nielaista viikonlopun räiskintäfilmipuutteen aikana. Toiminnan kyytipoikana on kömpelöä dialogia ja piilottelevaa yhteiskuntasatiiria. Reilun 28 vuoden jälkeenkin Rambo-elokuvien asenne on yhä samanlainen: ”Puhu vähän, tapa paljon!” Kokonaisuutena ruudinkäryistä ja verenpunaista machoilua.
P.S. Vuonna 2009 tai 2010 Rambo nähdään valkokankailla viidennen kerran!
