Medusan Verkko-ohjaaja Doug Liman päätti siirtyä Bourne-tarinoinnin jälkeen kevyempiin tuotoksiin. Liman yhdessä käsikirjoittaja Simon Kinbergin kanssa löivät (tyhjät?) päänsä yhteen ja keksivät tarinan kahdesta rakastavaisesta, jonka avioliitto rakoilee. Voi tätä laajan kliseisyyden tunnetta… Eipäs vielä hätäillä, sillä rakastavaiskaksikkomme on hyvin erikoinen. Toisistaan tietämättä he ovat kilpailevien tahojen käyttämiä huippupalkkamurhaajia. Tämä suuri salaisuus selviääkin rakastavaisille ja siitä alkaakin aivot nollaava räiskintä ja kilpajuoksu toisen tappamiseksi.
Limanin ja Kinbergin tarinassa on ammottavan suuri aukko. Tämän taisivat huomata myös kaksikkomme itse, sillä ratkaisua alettiin heti miettiä. Jälleen kerran Liman & Kinberg löivät (todella tyhjät?) päänsä yhteen ja ratkaisu syntyi välittömästi. Aukkoa he eivät kuitenkaan peittäneet normaalin tapaan tarinaa parantamalla, sillä tarinahan oli heidän ITSE luoma ja totta kai se oli ”täydellinen”.
Ei, ei aukon paikkaamiseen käytettiin aivan muita konsteja.
Hei, mitäpä jos me hommaisimme pääosiin kaksi todella tunnettua tähtöstä. Tässä tapauksessa kaksikko Brangelina, Angelina Jolie ja Brad Pitt. Eikun allekirjoitus palkkasekkiin ja ongelma numero 1 oli ratkaistu. Toiseen ongelmaan löytyi myös ratkaisu. Mitäpä jos lisäisimme ”valmiiksi hyvään” tarinaamme laajasti erikoistehosteita, räiskintää ja räjähdyksiä. Eikun paukkuja ja erikoistehosteita niin ongelma numero 2 oli ratkaistu. Taisivat olla Liman ja Kinberg itseensä tyytyväisiä sillä kaikesta tästä syntyi elokuva Mr. & Mrs. Smith.
Jolie ja Pitt nauttivat täysin siemauksin yhteisestä elokuvastaan. Kaksikko räiskiikin toisiaan ihan kiitettävään malliin kaksituntisen ajan. Kemia pelaa ja yhteiset kohtaukset ovat täynnä kipinää ja ruutia. Vince Vaugh ärsyttää tuttuun tappaansa reilusti ylinäyttelevänä ystävänä. Eipä se toisaalta paljon haittaa, sillä Brangelina-kaksikko vie valokeilan täysin itselleen.
Mr. & Mrs. Smith on keskivertotasoista jenkkimäiskeactionia. Toimintaa piisaa yhden epäonnistuneen avioliiton verran. Adrenaliinia, räjähdyksiä, räiskintää ja erikoistehosteita = Doug Limanin märkä uni. Loppujen lopuksi viihdyttää mukavasti, mutta ei silti eroa normaalista aivottomasta jenkkimäiskeestä. Vaihtelua arkeen parin tunnin ajaksi, jos muistaa nollatta aivot ja ottaa rennosti.
