Rambo-tyylillä toteutettu, Grimmin saduista lainattu tarina tuntuu yllättävän omaperäiseltä. Toimii!

21.2.2007 20:44

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: , ,
Alkuperäinen nimi:Bridge of Dragons
Valmistusvuosi:1999
Pituus:88 min

Heti alkuun todettakoon, että toimintafilmejä yleensä vaivaava mielikuvituksettomuus on sivuutettu tässä filmissä varsin hyvin. Tai no, ok, ennalta-arvattavaa ja moneen kertaan kuultua soopaahan tässäkin suolletaan, mutta miettikääpäs hetki, onko tätä juonikuviota usein nimenomaan tämän genren filmeissä käytetty.

Elikkä siis. On kaukainen maa kaukana jossain määrittelemättömässä maailmankolkassa, määrittelemättömässä, ilmeisestikin läheisessä tulevaisuudessa, ja sitä johtanut hyvä kuningas on heittänyt dramaattisesti henkensä. Nyt maata johtaa tyrannin ottein ilkeä kenraali Ruechang, joka koittaa pakottaa isättömäksi jääneen prinsessan naimisiin kanssaan. Ruechangin lähin apuri on orpo ammattisotilas, Warchyld, joka joutuu leffan aikana punnitsemaan vakaumustaan uudestaan ja kapinan räjähtäessä valitsemaan puolensa tarkkaan. Painaako lojaalius juonittelevaa murhaajaa ja tyrannia kohtaan enemmän kuin mahdollisuus tehdä oikein, sekä prinsessan rakkaus?

Noniin, juttuhan on siis suoraan Grimmin saduista. Mukaan ei silti ole tuotu lohikäärmeitä, noitia, miekkoja tai mitään muutakaan menninkäisiä, vaan hikinen ja avonaiseen maastoliiviin pukeutunut Dolph Lundgren selvittelee mielipiteitään asioista automaattiasein ja pahasti irvistellen. Äijää kaatuu kuin heinää (bodycount on huima 111!) ja mieleen tulee väkisinkin Rambo II:n tyylillä filmatisoitu satu. Tästä voisi iltasatujensa kanssa painiskeleva M. Night Shyamalankin ottaa mallia :-D.

Vähintään kummallinen perusidea on myös toteutettu paljon paremmin, kuin mitä joku voisi luulla. Toiminta on rajua ja sitä on paljon, satuelementit tuovat hommaan tiettyä omaperäisyydentuntua, ja Dolph Lundgren on pääroolissa ehdottomasti mies paikallaan, kuten myös Ruechangina yrmistelevä pahisroolien veteraani Cary-Hiroyuki Tagawa. Valerie Chow on nätti tyttö, mutta ärsyttävän diivamainen hahmo ja se yksi ja sama huolestunut ilme rupeavat ärsyttämään jossain välissä väkisinkin. Eipä tässä mitään, asiallinen aivojennollausleffa kyseessä ehdottomasti. Minä tykkään, monet varmasti eivät.

Arvosteltu: 21.02.2007

Lisää luettavaa