Spielbergillä on kolme lempparigenreä: seikkailu, historiallinen draama ja sci-fi. Herran sci-fipuolen uljaimpiin saavutuksiin kuuluu hieno Philip K. Dick -filmatisointi Minority Report, joka sijoittuu tulevaisuuteen, jossa ei murhia voi tapahtua. Nimittäin vuonna 2054 poliisia työssään auttaa näkijäkolmikko, joka näkee tapahtuvat murhat ennalta, minkä vuoksi murhat onnistutaan estämään. Jo tämä asetelma herättää filosofista pohdiskelua. Päällimmäisenä voidaan kysyä, että voidaanko ihmistä syyttää tapahtuvasta teosta jo etukäteen.
Tietenkin leffassa on toimintapitoinen tarina, että katsojia riittäisi ja kärsimättömien katsojien mielenkiinto säilyisi. Rikokseneston merkittävin heppu on työlleen täysin omistautuva John Anderton, jolle näyttäisi tulevan ylennys, kun entinen johtohenkilö Lamar Burgess on jättämässä työnsä ja aloittaa täten leppoisat eläkevuodet. Näkijät näkevät uuden näyn, jota John alkaa tutkimaan. Asiassa on se ongelma, että murhaajaksi on merkattu John itse. Johnilla alkaa hurja pakomatka ja jahtaajina toimivat tällä hetkellä entiset kollegat.
Pakomatkalla nähdään hurja tulevaisuusvisio. Nerokkuuteen yltävää nokkelaa kerrontaa katsoessa tuntuu ihan siltä kuin söisi hyvää karkkia. Tällä kertaa Spielbergin kertojan koura pitää otteessaan ja hellyyttävä satusetätyyli pysyy piilossa aika kauan aikaa. Elämän suurten kysymysten äärelle vievää pohdiskelua ja näyttävää ryminää sisältävä ajomatka saa katsojan kaikessa jännittävyydessään haukkomaan henkeä. Elokuvaan rakennettu mysteeri on vieläpä erittäin herkullinen. Joitain kohtauksia kuitenkin vaivaa pieni saippuamaisuus ja lopussa sorrutaan liian helppoihin ratkaisuihin. Spielbergin langatkaan eivät pysy loppuun asti yhtä hienosti kasassa, vaan satusetätyyli paistaa joissain kohti, tosin aika lievästi. Myös pituutta taitaa olla pari minuuttia liikaa. Näistä pienistä vioista huolimatta kyseessä on aika hieno leffa.
Sci-fi ei pahemmin kolahda, mutta synkät tulevaisuusvisiot iskevät ja vieläpä kovaa. On niitä hienompiakin tulevaisuusvisioita nähty, mutta tässä sitä sentään kuorruttaa John Williamsin hienot musiikit. Spielberg saa myös usein puristettua näyttelijöistään ulos hienot roolisuoritukset. Tom Cruise on päähenkilö John Andertonina hyvä, mutta ei se roolisuoritus loppuen lopuksi mikään mieleenpainuva ole, vaikka onkin teknisesti moitteeton. Colin Farrellin pieni mutta vakuuttava roolisuoritus romutti lopullisesti ennakkoluulot tätä näyttelijää kohtaan ja mieleen jää myös Peter Stormaren velmu sivurooli elinvaihtajatohtorina. Hienoimman työn tekee kuitenkin ruotsalainen vanhus, Max von Sydow, rikokseneston pomona.
Yksi karkki maistuu parhaimmillaan pahuksen hyvältä, mutta mahaa se ei kuitenkaan täytä. Minority Reportilla olisi ollut mahdollisuus hienompaankin, mutta kyllä se näinkin puolustaa hyvin paikkaansa sci-fileffojen harmaassa massassa. Eipä leffa pääse ihan sen kuuluisimman, hehkutetuimman ja tähän mennessä parhaimman Dick-filmatisoinnin, Blade Runnerin, tasolle. Sci-fifanaatikoille varmasti nannaa, tavalliselle tallustajalle poikkeuksellisen hieno elokuva Spielbergiltä.
