Scorsesen leffat on pääasiallisesti olleet täyttä rautaa! Joitain poikkeuksia aina sattuu ja tämä lukeutuu valitettavasti niihin ikäviin poikkeuksiin. Leffassa yritetään synkistellä oikein olan takaa. Jotenkin vaan ei päästä tosi fiilikseen, ei sitten millään. Taksikuskin käsikirjoittajan kanssa väsätty tarina muistuttaakin liiaksikin juuri Taksikuskia. Tässä tapauksessa vaan on kyse ambulanssikuskista jonka kaali alkaa seota.
Kuskit esitellään puolihulluina paskatyöntekijöinä paskamaailmassa, joka nyt sattuu olemaan New York. Ambulanssikuskin päässä on alkanut vippaamaan kun keikat on olleet huonoja, eikä ihmisiä oikein ole saatu pelastettua. Nähdään näkyjä uhreista ja tollotetaan huonovointisen näköisenä kadulle ambulanssin hytistä. Hohhoijaa!! Jotenkin homma vedetään överiksi. Nicolas yrittää murjottaa minkä ehtii. Nicky-pojan tummat silmänaluset alkaa jossain vaiheessa jo melkein huvittaa. Äijä nähtiin jo yhtä huonossa kondiksessa leffassa Leaving Las Vegas. Siinä paljon paremmalla menestyksellä, siis roolin suhteen… Tom Sizemore esittää täyskahjoa ambulanssikuskia ja ylinäyttelee niin perkuleesti. Ainoa heppu jota voi jotenkin uskottavasti seurata on John Goodman.
Sitten ajellaan ambulansseilla paikasta toiseen. Sekoillaan, ryypätään ja harrastetaan itsetuhoa sen kaikissa jaloissa muodoissa. Leffa ei saa aikaan edes kunnon masennusta. Tylsä on oikeastaan sana kuvaamaan pläjäystä. Huono uusintaversio Taksikuskista.
Leffan kannessa Cage murjottaa, sisäkannen kuvassa tollotaa Cagen murjottavat silmät punaisen ristin sisällä. Oikeastaan voisi ollakin hyvä vaihtoehto katsella murjottavan Cagen naamaa suoraan kansipapereista 5 minuuttia hievahtamatta ja laittaa leffa takaisin hyllyyn.
