60-Luvulla päivänvalon nähnyt sarjakuva X-Men (Ryhmä-X) kertoo ihmisistä, joilla on mutanttisia geenejä. Bryan Singer ohjasi kaksi hyvin näyttävää ja yllättävän toimivaa X-Men elokuvaa, joissa oli ripaus sitä oikeaa sarjakuvamaisuutta ja sopivan synkkää tunnelmaa. Kolmannen osan puikkoihin hyppäsi Brett Ratner (Rushhour, Punainen Lohikäärme) ja Singer lähti ohjaamaan Teräsmiehen paluun.
Mutanteille on kehitetty lääke, jonka pitäisi parantaa heidät kokonaan mutaatiosta. Tästä ei veljeskunnan johtaja Magneto (McKellen) pidä ollenkaan ja kun Veljeskunta alkaa riehua joutuu tietenkin professori Xavierin (Stewart) johtama X-Men tositoimiin. Tästä käynnistyy tapahtumasarja, jossa Wolwerinen (Jackman) metallikynsillekin tulee käyttöä enemmän kuin tarpeeksi ja yksi kuolleeksi luultukin on tekemässä paluuta. Viimeinen taistelu on alkanut kirjaimellisesti.
X-Menin viimeinen osa ei pääse ihan kahden aiemman osan tasolle. Ratnerilta puuttui se Singerin luoma synkkä tunnelma, vaikka kyllä sitä synkkyyttä tässäkin oli. Ratner ei kunnolla osannut ohjata näin montaa hahmoa samassa elokuvassa tasaisesti, mutta Magneto, Wolwerine ja Phoenix sai sopivasti aikaa. Ratnerin ohjaus toimintakohtausiin oli pätevää: toiminta saatiin paikoin näyttämään hyvältä, mutta toiminta oli varastaa pääosan liian useasti. Mutanttien ja ihmisten välisiä arvoja olisi voinut enemmänkin kertoa.
Simon Kinbergin käsikirjoitusta olisi voinut hieman syventää ja pidentää, sillä 1h 45 min oli liian lyhyt viimeiselle kohtaamiselle. Tiedä sitten kuinka paljon on jäänyt leikkaamon lattialle.
Visuaalisuus on jälleen kunnossa. Joukkotaistelut ja muut tappelut saadaan näyttämään hyvältä. CGI-tehosteet ovat paikoin hienoja, varsinkin Golden Gate -sillan kohtaus, jossa Magneto repäisee sen irti. Henkilöt ovat jälleen loistavasti toteutettuja. Uusina tulokkaina mm. Warren Worthington, joka tunnetaan Enkelinä. Dr. Hank McCoy, joka on peto. Sekä Cain Marko, joka on porukan suurin Juggernaut. Näyttelijät tekevät hyvää työtä kaikki, parhaista vastaa jälleen Hugh Jackman raivokkaana, mutta sopivan sympaattisena Wolwerinena ja Ian McKellen päättäväisen Magneton roolissa. Unohtamatta tietenkään Patrick Stewartia Professori Xavierin roolissa.
Pienistä vioistaankin huolimatta X-Men-viimeinen kohtaaminen on näpsäkkä päätös X-Men sarjalle (jos on päätös?). Näyttävä tieteistoiminta elokuva ja sarjan faneille ”must see”. Kyllä sillä Ratnerilla pieni näkemys oli X-Men sarjaa kohtaan, mutta olisi Singer vain malttanut pysyä kolmannen osan puikoissa ja lähtenyt sitten vasta tekemään viittamiehen paluun. Hyvin rullaava kesäleffa silti kyseessä!
nimimerkki: andy
