Shine a Light on musiikkielokuva sanan varsinaisessa merkityksessä. Dokumenttia siinä edustavat lähinnä lyhyet arkisto- ja haastattelupätkät, ja muilta osin se on paremminkin keikkakuvaus. Vaikka se onkin elokuvallisilta ansioiltaan karu ja keskinkertainenkin, Rolling Stonesin keikkaesiintyminen on niin mahtavan energistä, musiikki yksinkertaisesti hyvää ja meininki kohdallaan että elokuvasta jää todella hyvä fiilis. Ikävän usein on unohduksissa ollut se, että bändi voi rokata ilman mieletöntä säröä ja örinälaulua josta kukaan ei saa mitään selvää. 1960-luvulla Rolling Stones oli kapinallinen ja rokkaava (ja äärimmäinenkin?) bändi, ja tämä leffa osoittaa sen olevan sitä edelleenkin.
Itse elokuvan rungon muodostaa parista live-esiintymisestä koottu livepätkä, jossa Rollarien parhaat hitit kelataan läpi muutaman vierailijan avustuksella. Tyypeillä on selvästi hauskaa lavalla ja bändin jäsenet ovat kaikessa persoonallisuudessaan todella eriskummallisia hemmoja. Väliin on leikattu lyhyitä arkistofilmin pätkiä, lähinnä ne ovat asiayhteydestä irrotettuja hauskoja sutkauksia. Niitä saisi mielestäni olla hieman enemmän – elokuvan pääpaino on musiikissa ja siinä sen kuuluukin olla, mutta jos niitä olisi hieman enemmän sekä ne olisivat hieman pitempiä ja informatiivisempia ne tasapainottaisivat elokuvaa pelkästä live-tallenteesta elokuvamaisempaan suuntaan.
Vaikka mikään oikea elokuva tämä ei olekaan, Shine a Light on näyttävä kunnianosoitus eräälle kaikkien aikojen merkittävimmistä ja parhaimmista bändeistä. Missään vaiheessa tätä katsoessa ei tule tylsää ja hyviä biisejä kyllä riittää. Mielestäni bändeistä kertovat elokuvat saisivat olla useamminkin tämän kaltaisia ja näyttää enemmän live-esiintymisiä sekä vähemmän jonkun vanhan bändin jäsenen ex-tyttöystävän muisteloita. Suosittelen kaikille rock-musiikista kiinnostuneille.
