Saksan 6. armeijakunta lähetetään itärintamalle sotimaan Neuvostoliittoa vastaan. Osaston ensisijainen tehtävä on vallata Stalingrad. Mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Saksalaisia hidastavat venäläiset sotilaat ja kovat talvipakkaset. Kummatkin seikat murentavat armeijan taistelutahtoa. Tapahtuu pakenemisia ja saksalaiset alkavat ampumaan toisiaan.
Stalingrad kertoo hienosti yhdestä toisen maailmansodan ratkaisutaisteluista. Stalingradissa kuoli yli miljoona ihmistä enimmäkseen taisteluissa ja kylmyyteen. Se olikin yksi toisen maailmansodan verisimpiä taisteluja. Tämä elokuva näyttää todella rankasti, millainen taistelu oli. Saksalaisia ja heidän liittolaisiaan kuoli siellä kuin kärpäsiä, mutta minkäänlainen vetäytyminen ei tullut kysymykseenkään. Stalingrad näyttää todella hienosti sotilaiden epätoivon vieläkin epätoivoisemman taistelun keskellä. Monet mieluiten halusivat lähteä pois sieltä, mutta se ei ollut helppoa. Sotaa näytetään muutenkin erittäin realistisesti.
Myös saksalaisten järjettömyydet tulevat hyvin esille. Saksalaiset osoittavat melkoista julmuutta venäläisiä kohtaan. He polttavat venäläisiä taloja ja ajavat niiden asukkaat ulos pakkaseen ilman vaatteita ja ruokaa. He myös teloittavat tuosta vain joukon venäläisiä miehiä ja poikia. Saksalaiset eivät saa myöskään pitää minkäänlaista yhteyttä venäläisiin. Tämä käy selväksi muun muassa kohtauksessa, jossa saksalainen pyytää venäläisiltä sotilailta lupaa hakea haavoittuneet toverinsa. Sitten häntä myöhemmin uhataan sotaoikeudella.
Saksalaiset eivät ole tehneet toisen maailmansodan tapahtumista hirveästi elokuvia. Mutta kun he niitä tekevät, niin tulee hyvää jälkeä kuten tämäkin on. Elokuva on napannut pieniä vaikutteita Sam Peckinpahin sotaklassikosta Rautaristi, mutta tämän leffan ei tarvitse hävetä sen rinnalla. Stalingradin kuvaus on hyvin synkkää, eikä moni selviä hengissä.
