Stephen Kingin kynästä syntyneistä tarinoista on saatu nähdä vuosien mittaan monenmoisia pläjäyksiä. Mukaan mahtuu täysin surkeita tapauksia sekä muutamia mestariteoksia. Filmatisoinnit ovat pääsääntöisesti olleet kauhua, mutta itse pidän melkeinpä niitä muutamia harvoja draamoja (Avain pakoon, Vihreä maili) onnistuneimpina. Kauhugenren parhaimmistoa Kingin kohdalla on pienimuotoinen ”Piina” sekä yksi parhaimmista kauhuleffoista koskaan eli Kubrickin ohjaama ”Hohto”. Näiden huippujen lisäksi mukaan mahtuu siis turhan suuri määrä surkeita leffoja, jotka olisi voinut jättää tekemättä.
Tiesin kyllä leffaan mennessäni että pläjäyksen toimivuus on 50/50, mutta mukana on yksi lempparinäyttelijöistäni (John Turturro) sekä Hollywoodin kuuma nimi tällä hetkellä eli Johnny Depp. Näyttelijät puolsivat sitä että kyseessä voisi olla paremmanpuoleinen King -filmatisointi. Hitaasti etenevä Salainen ikkuna kiikkuu lopulta keskiverron ja huonon rajoilla. Deppin tähdittämiä pliisuja teoksia ei ole tullut pahemmin nähtyä, mutta nyt sekin on todistettu. Turturro ei sovi mielestäni pahiksen osaan tai hoitaa homman jotenkin puolivillaisesti.
Johnny Depp esittää kirjailijaa Mort Raineyta, joka asustelee avioeroprosessin takia yksinään metsämökissä. Mies kieriskelee torkkuen sohvalla ja koittaa saada uutta kirjaansa käyntiin. Ovelle ilmestyy mystinen silinteriukko, John Shooter (Turturro), joka väittää että Mort on kopioinut aikoinaan hänen novellinsa. Mortilla on pari päivää aikaa vesittää miehen väitteet ennenkuin pahoja alkaa tapahtua. Shooter tietysti hiiviskelee mökkimaisemissa pitäen jännitystä yllä. Jännityksen toimivuus ei ole ihan kohdallaan. Muutamia pelottavia kohtia löytyy, mutta kokonaisuudesta jää vähän valju maku suuhun. Tarinan perusideasta tulee hiukan yksi loistoleffa mieleen, joka keikkuu leffatykin TOP50 listallakin. Enpä mainitse sitä ettei juonta arvaa…
