Mukavan suoraviivainen kokonaisuus, joka jyrää alusta loppuun tasonsa pitäen.

12.5.2005 17:28

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Joy Ride
Valmistusvuosi:2001
Pituus:93 min

Harvoin eteen tulee yhtä viihdyttävää ja jännittävää elokuvaa kuin Joyride. Se kertoo veljeksistä Fuller (Walker) ja Lewis (Zahn), jotka pitkän automatkan kevennykseksi alkavat kiusata LA-puhelimella rekka-autoilijoita. Käytännönpila muuttuu kuolemanvakavaksi, kun eräs rekkakuski, loistavasti nimetty Rusty Nail, pahoittaa mielensä veljesten kepposesta ja alkaa jahdata heitä.

Joyride voi tuntua ennakkoon vastenmieliseltä elokuvalta. Siitä saa helposti vaikutelman, että kyseessä olisi tyypillinen teinisäikyttelypätkä. Paul Walkerin mukanaolo ja Hurjapäät -elokuvaa muistuttava DVD-kansi voivat lisäksi vaikuttaa negatiivisesti teinikaahailua inhoavien katsojien ennakko-odotuksiin. Joyride ei kuitenkaan ole pelkästään teiniaivoille formatoitu tekele. Se ei sorru pahimpiin kaavamaisuuden kuoppiin, eikä sen kaikkia ideoita ole napattu muista elokuvista. Toki on myönnettävä, että perusidea on varastettu Spielbergin Kauhun kilometreistä, mutta sen skenaarioita ollaan jalostettu pitemmälle. Jännitystäkin on mukana enemmän kuin keskiverto Hitchcockeissa ja viihtyvyyttä niihin verrattuna lienee tuplamäärin.

Joyride on mukavan suoraviivainen kokonaisuus, joka jyrää alusta loppuun tasonsa pitäen. Jännitystä luodaan pienistä elementeistä ilman suuria efektejä. Katsoja voi samaistua joviaalin oloisiin päähenkilöihin, eikä tarina kaadu utopistisiin juonenkäänteisiin, joihin tämän tyyppiset tapaavat yleensä sortua. Joyrideä tehtäessä on oivallettu, että pelottavinta on se, mitä katsoja ei näe.

Joyridessäkin on omat pienet heikkoutensa, mutta ne eivät varsinaisesti syö elokuvan viihdearvoa. Tälläisinä heikkouksina mainittakoon joissain kohdin aistittavissa oleva ylimääräinen teiniyleisön kosiskelu ja myynti-DVD:n sisältämä vaihtoehtoinen loppuratkaisu. Vaihtoehtoinen loppukaan ei varsinaisesti ole hassumpi, mutta sen mukaan liittäminen ärsyttää meikäläistä. Olen nimittäin sitä mieltä, että yhdellä elokuvalla voi olla vain yksi konkreettinen loppu tai sarja konkreettisia loppuvaihtoehtoja, kuten Wayne’s World elokuvassa oli.

nimimerkki: mauge

Arvosteltu: 12.05.2005

Lisää luettavaa