Tom Hollandin ohjaama ja käsikirjoittama mainio Fright Night (1985) oli mukavan pirteä teinivampyyrikomedia, josta tuli yllättäen pieni hitti. Jatko-osa oli väistämätön ja vuonna 1988 sellainen tulikin.
On kulunut muutama vuosi siitä, kun teinipoika Charlie ja b-elokuvatähti Peter Vincent onnistuivat tappamaan Charlien naapurissa asuneen vampyyrin. Vuodet psykiatrin kanssa ovat auttaneet Charlieta, ja nyt hän ei enää usko vampyyreihin. Kaikki vaikuttaa olevan hyvin, kunnes Peterin naapuriin muuttaa, kuinkas ollakaan, joukko vampyyrejä, joista yksi on edellisen osan vampyyrin sisko.
Kuten jo kerroin, pidin alkuperäisen naiivista herttaisuudesta ja viihdyttävästä kepeydestä. Jatko-osa luottaa samoihin aineisiin, mutta ei käytä niitä aivan niin rehellisesti kuin aiemmin, sillä tämä elokuva haisee hyvin laskelmoidulta rahastukselta. Tekijät ovat näemmä päätelleet, että elokuva saa katsojia, jos siitä tekee tarpeeksi samanlaisen kuin alkuperäisestä. Tuloksena on mielikuvitukseton kopio edellisen osan tapahtumista ja vitseistä. Ja vielä ilman Chris Sarandonia! No, onneksi Roddy McDowall on sentää yhtä loistava kuin aiemminkin. Hän onkin elokuvan suurin voima.
Fright Night Part 2 on niitä jatko-osia, joita ilman olisimme pärjänneet mainiosti. Se ei tuo mitään uutta kauhu-, vampyyri- tai edes Fright Night-elokuviin. Se on vain kertakatselun kestävä peruskasariteinikauhuelokuva, joita mahtuu aivan liian monta tusinaan.
