Kyseessä on niminäyttelijöillä varustettu thrilleri-pläjäys, jossa tuotannon tahtipuikkoa heiluttaa ohjaaja, tuottaja, säveltäjä Mike Figgis. Varsinainen monitoimiäijä suoraansanottuna. Valitettavasti leffa ei missään vaiheessa nouse keskinkertaisuuden suosta vaan on alusta loppuun asti taatun tuttua taaperrusta. Tapahtumat etenevät ennalta-arvattavasti ja kohdat missä pitäisi olla jännitteen huippua osaa haistaa jo metrien päästä. Kysymyksessä on mielestäni melko perinteinen ”perhejännäri”. Leffafriikkinä tämänlaisten leffojen kiintiö on tullut täyteen jo aikapäiviä sitten, mutta kaikkea pitää kokeilla ajoittain.
Perhe muuttaa landelle päästäkseen pois kaupungin oravanpyörästä. Kyseessä on suomalaisittain keskivertoperhe. Isä, äiti, kaksi lasta, joista toinen tyttö ja toinen poika. Talo on aavemainen ja paikalle tupsahtaa kohta äijä, joka paljastuu pian talon entiseksi omistajaksi. Mies tarjoutuu remonttiavuksi, mutta hommaan liittyy paljon muutakin, jota ei tietenkään kannata paljastaa.
Sharon Stone ei ole menettänyt seksikkyyttään vaikka ikää on tullut, ja tämähän lupaa hyvää Basic Instinct 2:ta ajatellen. Juliette Lewis menee valitettavasti samaan sarjaan Laura Dernin kanssa, eli ei voisi vähempää kiinnostaa, olkoon rooli mikä vaan. Sori, mutta näin jostain syystä on. Okei, Juliette oli hyvä Cape Fearissa -91, mutta muuta hyvää en ole häneltä nähnyt. Ok, ehkä vielä kumminkin Himin musavideoon suostuminen oli hyvä juttu. Stephen Dorff sopii pahiksen rooliin kuin villasukka kumisaappaaseen.
Cold Creek Manor on klisejännärihömppää jota koitetaan myydä kovilla hollynimillä. Tämä tuskin tulee olemaan lihavoituna siellä yhdenkään päänäyttelijän referenssiluettelossa. Melko mitäänsanomaton leffa kaikinpuolin. Yksi pahimmista töksähtelyn aiheuttajista on paikkapaikoin ihmisten epäloogiselta tuntuva käytös jotta juoni etenisi kohti lopullista päämäärää.
