Tiedemies Andre Delambre (David Hedison) testaa vallankumouksellista kuljetusmuotoa, mutta koska olosuhteet joissa hän tekee kokeen eivät ole tarkalleen kontrolloidut livahtaa mukaan myös nimieliö. Kone menee sekaisin ja kärpäspäinen ja -käsinen sekasikiö siis alkaa hoippua ympäriinsä lakanan peitossa. Päinvastoin myös. Jutun tietolähteenä on em. tiedemiehen erittäin tuore leski Helene (Patricia Owens). Tiedemiehen veli François (Vincent Price) on skeptinen ja poliisitarkastaja Charas (Herbert Marshall) samoin.
Kurt Neumannin ohjaama kauhun ja scifin sekoitus on lähes arkkityyppinen 50-luvun kauhuilu. Sillä on vahva lähtökohta ja jonkin verran charmia, mutta se ei ole vanhentunut kauniisti eikä tarinakaan loista. Onneksi mukana on muutamia vakuuttavia kohtauksia, mutta lopputulos maistuu joka tapauksessa siipikarjalta.
David Hedison jää melkoisen värittömäksi, joskin varsinaisen onnettomuuden tapahduttua on hänen törmäilynsä toimivaa. Vincent Pricen pahaenteisyys on riitasointu pääasiassa hämmentyneelle sivustakatsojalle ja Herbert Marshall on samanlainen. Onneksi Patricia Owens on toimiva aitiopaikan valitettavasti saavana vaimona, joten henkilökohtaista tragediaa on myös mukana. Valitettavasti tahattoman koominen dialogi pyrskäyttelee useamman naurun.
Lähtökohdassa on ytyä, mutta vasta Cronenberg todistaa sen melkein 30 vuotta myöhemmin. Tässä muodossa [I]Kärpänen[/I] maistuu voimakkaasti kalkkunalta – kuivalta ja pölyiseltä kalkkunalta.
