Breakfast Club on yksinkertaisista aineksista kasattu elokuva viidestä hyvin erilaisesta – ja silti – niin samanlaisesta nuoresta, jotka joutuvat viettämään lauantainsa jälki-istunnossa koulussa. Elokuva sai lukuisia jäljittelijöitä ja nauttii nykyään jo jonkinlaisesta klassikon maineesta. Se on mahtava nuorisokuvaus kultaiselta 80-luvulta.
Viisi nuorta passitetaan lauantaiksi kouluunsa jälki-istuntoon kukin mistäkin syystä. Sporttinen Andrew (Estevez), koulun prinsessa Claire (Ringwald), nörtti Brian (Hall), omituinen hylkiö Allison (Sheedy) ja koulun pahis, sekä kapinoija John Bender (Nelson). Bender ei halua pomppia heitä tarkkailevan rehtorin (Gleason) pillin mukaan ja pian nuoret jo rellestävät ympäri koulua. Päivän aikana kukin heistä kuitenkin oppii toisistaan asioita, joita he eivät olisi ikinä uskoneet.
Vaikka elokuva on valmistunut vuonna 1985, se on edelleen täysin ajankohtainen kuvaus erilaisista nuorista ongelmineen. Hahmoihin pystyy todella samaistumaan ja elokuvan suurin viehätys piileekin siinä miten todentuntuiselta he tuntuvat verrattuna omaan elämään. Jokaisesta hahmosta voi löytää ripauksen itseään ja heidän ongelmansa koskettavat varmasti jokaista kaduntallaajaa maailmalla enemmän tai vähemmän.
Käsikirjoitus on mahtava aina humoristisesta alusta vakavaan ja koskettavaan loppuun asti. Elokuva on myös lähes kokonaan kuvattu yhdessä koulun luokassa, mutta tylsäksi tämä ei käy missään vaiheessa. Ohjaus toimii moitteettomasti, musiikit ovat meneviä hittejä ja näyttelijät ikimuistoisia. Yksi 80-luvun parhaimpia elokuvia on lajissaan jo pienimuotoinen mestariteos.
