Pohjois-Irlannin menneisyys on vähintäänkin verinen. Protestanttien ja katolilaisten konflikteissa menehtyi vuosien 1969 ja 2001 välillä yli 3500 ihmistä. Menneisyys vainoaa yhä edelleen Pohjois-Irlannissa, eikä välit protestanttien ja katolilaisten välillä tule varmasti ikinä olemaan täysin puhtaat. Five Minutes of Heaven pureutuu konfliktin vaikutuksiin kahdesta näkökulmasta. Elokuvan ohjauksesta vastaa Oliver Hirschbiegel, joka muistetaan parhaiten Adolf Hitlerin viimeisistä päivistä kertovasta Der Untergangista (suom. Perikato). Elokuvan kahta pääroolia tähdittävät Liam Neeson ja James Nesbitt.
Vuonna 1975 Pohjois-Irlannin konflikti myllersi rajusti ja viattomia ihmisiä joutui tuhojen uhreiksi. Nuoret miehet liittyivät järjestöihin ja puolustivat järjestöjen ideologioita lähes sokealla raivolla. Näin kävi myös Alistair Littlelle, joka liittyi Ulster Volunteer Force – järjestöön jo 14-vuotiaana lapsena. Puolisotilaallinen järjestö oli yksi Pohjois-Irlannin konfliktin osapuolista ja järjestön ”sotilaat” tappoivat tiettävästi yli 400 katolilaista siviiliä. Näin teki myös Alistair Little, joka 17-vuotiaana sai tehtäväkseen tappaa nuoren katolilaisen miehen. Tekohetkellä paikalla on kuitenkin myös tapettavan nuorukaisen 8-vuotias veli, joka todistaa isoveljensä murhan ja kuoleman.
Yli 30 vuotta myöhemmin Alistair Littlen ja Joe Griffinin on määrä tavata kameroiden edessä osana sovintoprojektia, jonka tarkoituksena on tuoda uhrit ja tekijät yhteen. Joe Griffin on kahden lapsen isä, mutta menneisyys vainoaa miestä edelleen. Oma äiti syytti vasta 8-vuotiasta poikaa isoveljensä taposta, koska pieni lapsi ei yrittänyt estää Alistair Littleä. Miehen muu perhe on kuollut; isällä petti sydän, veli otti yliannostuksen. Kaikki tämä näkyy hahmossa, sillä Joe Griffin on hermostuneen oloinen, hieman pelokas ja epävarma. On suorastaan yllätys, että mies ei ole pahemmin sekaisin. Alistair Little taas vaikuttaa pintapuolisin varsin tasapainoiselta, jopa viileän kylmältä ammattilaiselta. Mies kiertääkin eri paikoissa puhumassa teostaan ja siitä, miten väkivalta pitäisi pystyä estämään ja kuinka tuollainen teko muuttaa ihmistä.
Elokuva käsittelee aidontuntuisesti useita vaikeita asioita. Joe Griffin painii kostonhalunsa kanssa, mutta on varma siitä, että vain kosto on oikea ratkaisu, kuten miehen toteamus osoittaa: ”My five minutes of heaven! How would that be not good for me?”. Alistair Little taas painii syyllisyyden kanssa ja katsojan sympatiat ovat väistämättä myös miehen puolella. Miehen monologi osoittaa, kuinka tapahtuma on vainonnut häntä vuosikymmeniä. Yhtäkkiä kylmän rauhallinen Little paljastuukin väsyneeksi mieheksi, joka ei enää tiedä, miten jatkaa elämäänsä. Little tuo esiin myös hienosti ideologian, joka esimerkiksi juuri UVF:n taustalla oli – 17-vuotias aktiivi ei pitänyt vääränä katolilaisten tappamista, koska he näkivät asian vain niin, että katolilaiset tappoivat heidän väkeään, jolloin kostotoimet olivat perusteltuja. Yhteiskuntakritiikin ohella elokuva kritisoi myös median toimintaa, joka tuodaan esiin muutamassa kohtauksessa. Tv-ryhmää kiinnostaa ainoastaan se, että he saavat hyvän otoksen, eikä Griffinin tai Littlen tunteilla ole väliä. Griffinkin on uhri, jota täytyy käsitellä varoin ja varmistella joka välissä, että kaikki on varmasti hyvin. Ihmisarvo on viihteen rinnalla varsin pieni.
Five Minutes of Heavenin vahvuus ovat sen näyttelijät. Liam Neeson on jälleen kerran uskomattoman varma ja vahva suorituksessaan. Miehen sinisistä silmistä paistaa tuska ja epätoivo. James Nesbitt tekee myös todella vahvan suorituksen hieman outona Joe Griffininä, joka menettää välillä totaalisesti malttinsa. Five Minutes of Heaven on siitä historiallinen elokuva, että se on ensimmäinen yhteistyö Neesonin ja Nesbittin kesken, jotka molemmat ovat syntyneet Pohjois-Irlannissa.
Five Minutes of Heaven on perusidealtaan todella hyvä ja lyhyeen kestoonsa nähden se käsittelee aihetta varsin hyvin. Siitä puuttuu ehkä todellinen loppukliimaksi, mutta tarina kestää hyvin loppuun asti ja siihen saadaan varsin hyvä päätös. Elokuva käsittelee hienosti aihetta, sillä se tuo todella hyvin esille molempien henkilöiden tarinat ja katsojankin mielipidettä pyritään kyseenalaistamaan elokuvan aikana kysymyksellä, johon katsoja varmaan luuli tietävänsä vastauksen ennen elokuvan alkua.
Loppujen lopuksi Five Minutes of Heaven on
ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva, joka viihdyttää ja pitää otteessaan helposti melko lyhyen kestonsa ajan. Se tarjoaa sopivasti pientä jännitystä ja näyttelijöiden hienot suoritukset kruunaavat elokuvan.
