Lopputuloksena ei yhtään enempää eikä vähempää kuin keskitason scifi-leffa.

24.7.2006 17:18

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: , ,
Alkuperäinen nimi:Minority Report
Valmistusvuosi:2002
Pituus:145 min

Hollywoodin satusetä Steven Spielberg on saanut paljon krediittiä kriitikoilta, aiheestakin. Vikatikkejäkin on toki mahtunut hienoon uraan, viimeisimpänä mielestäni Maailmojen Sota. Spielberg ja Hollywoodin oma kultapoju Tom Cruise saivat aikaan melkoista kuraa. Nyt tartuin kuitenkin saman parivaljakon muutamia vuosia vanhempaan rainaan, Minority Reportiin.

Jenkkilässä menee vuonna 2054 niin hyvin, että kaikki murhat nähdään ennakkoon. Käytössä on sellaiset vehkeet, että ei tarvita kuin kolme selvännäkijää laitteisiin kiinni. Kriminaalien pysäytykseen tarvitaan erikoisyksikkö, joka hoitelee hommat rutiinilla. Rikoksenestolle omistautuneen John Andertonin elämä muuttuu kertaheitolla, kun hänestä tulee jahtaajan sijasta jahdattu. Tästä alkaa melkoinen kissahiiri-leikki, jossa nähdään hienoja maisemia vuoden 2054 Washingtonista.

Ensimmäiset 1,5 tuntia elokuvasta ovat mitäänsanomattomia. Päähenkilöt ovat aivan liian ohuita, että tarina ampaisisi mukaan. Tätä elokuvaa ei voi katsoa kuin kerran. Se on liian pitkä, masentava ja tylsäkin. Spielberg luottaa tulevaisuusvisionsa kiinnostavan. Mielestäni sinänsä upeat maisemat pilaa mauton tummanpuhuva kuvaus, joskin sitä on haettukin. Viimeiset kolme varttia pelastavat kuitenkin paljon. Alku on pyhitetty takaa-ajolle, loppupätkässä vedetään henkeä. Taustoja alkaa selvitä, tarina vie mukaansa. Ennalta arvattavuudesta tätä ei voi syyttää, selittelyä löytyy sitäkin enemmän.

Näyttelijöihin tämä elokuva ei kaadu. John Ardertonin rooliin on istutettu Tom Cruise, joka ei ikinä loista, muttei myöskään petä. Colin Farrell on ihan ok oikeusministeriön tutkijana ja Samantha Morton vetää vaikean roolinsa kunnolla. Pieniä näppäriä sivuosiakin mahtuu tähän pläjäykseen, mutta elokuva pyörii näiden kolmen ympärillä.

Elokuvassa yhdistetään toimintaa, scifiä, draamaa ja tragediaakin. Valitettavasti se ei pärjää missään erityisen hyvin. Lopputuloksena ei yhtään enempää eikä vähempää kuin keskitason scifi-leffa. Tämä olisi vaatinut eniten yksinkertaisuutta, iloisuutta ja leikkurin saksia.

nimimerkki: Jaakko Parantainen

Arvosteltu: 24.07.2006

Lisää luettavaa