Hirviöelokuvien taso on aikaansa myötä todella laskenut, joko saamme ylirahoitettuja b-luokan filmejä tai tosissaan tehtyä filmiä jotka kuitenkin kärsii kliseisyyksistä tai tehosteet vievät pääpainon muusta tarinasta. The Host, eli gwoemul poikkeaa noista molemmista, b-luokan filmi ei todellakaan ole kyseessä, vaan pikemminkin onnistunut monipuolinen hirviöelokuva, jollaisia ei ole valovuosiin tehty.
Tarinan hirviö ei ole ulkoavaruudesta, vaan se on seurausta kun USAn tukikohdassa käskee eräs tutkija tyhjentämään myrkyllistä kemikaalia viemäriin, johtaen tuon Han-jokeen, jossa hirviö syntyy. Hirviö on kemikaalinen lonkero, joka aiheuttaa pian jokirannasta tuhoa, tappaen ihmisiä ja ottaen heitä mukaan ja varastoi viemäriin (ilmeisesti ruoaksi). Pian uhriksi joutuu kioskia isänsä kanssa pitävän Park Gan-dun tytär, joka päätyy viemäriin, mutta jääden henkiin. Perheen, muut jäsenet, Parkin sisko ja veli ja tämän isä valmistautuvat pelastamaan hänen tyttärensä viemäreistä minne hirviö on tämän vienyt. Samalla hirviön uskotaan levittävän virusta ja Parkin perheen epäillään tätä kantavan ja heidät etsintäkuulutetaan.
Vaikka juonta on paljolti (kaikkea siis tuossa ylhäällä en halunnut spoilata), se ei ole kovin monimutkainen ja jättää hahmoille paljon tilaa. Vaikka The Hostia pidetään sekoituksena on selvää, että pääpaino on keskittynyt Gang-dun perheen ympärille. Yhteiskunnallinen kaaos ja hirviö ovat sivuseikkoja, vaikkakin olennaisia ja tärkeitä siivuja kokonaisuudessa.
Henkilöhahmot ovat siis the Hostin suola, joka johtuu hienoista roolisuorituksista ja että hahmoja ei ole jätetty ohuiksi. Park (Kang-Ho Song) on perheen saamattomin lapsi, tämä on huolimaton ja tyttärelleen kehno, mutta rakastava isä. Parkia pidetään tyhmäjä ja hänen veli ja sisko osin halveksivat, ja myös syyttävät tätä tyttärensä kohtalosta. Tämän veli (Park Hae-il) on älykäs, kouluja käynyt, mutta samalla työttömäksi jäänyt ja alkoholisoitunut retku. Ja sisko (Bae Doona) jousiammunnan pronssimitalisti, vaikka on päähenkilöistä vähiten puhuva, hänestä paistaa selvästi kunnianhimoinen kilpailija joka tuo hahmoon yhtäläillä väriä kuin muihin henkilöihin. Isoisä (Hie-bong Beyon) on selvä isähahmo näille jo aikuisille lapsille. Parkin teini-ikäinen tytär (Ko-Ah Seong) on elokuvan pelastettava ja tekee ihan kelpoisen suorituksen, ollen suurimman osan elokuvan ajasta viemärissä jumissa.
Perheen loistavien hahmojen välinen draama ja jännitys ovat onnistuneimpia kohtia, joista elokuva ottaakin isoimmat siivut. Hirviön aiheuttama yhteiskunnallinen kaaos ja sen itse hirviö efekteineen jäävät niiden varjoon, vaikka eivät mitenkään olemattomiin. Tämä on älykäs veto Hostissa, sillä loppujen lopuksi itse hirviön alkuperä on tosi kyseenalainen: yksi tutkija päättää tyhjentää (tyhmyydessään tai hulluudessaan) kemikaalit viemäriin, ei varmaan jokapäiväisen kaaoksen syy. Hostin yhteiskunnallisen ongelman kuvaaminen ei onnekseen ottamaan kantaa ihmisen luonnon tuhoamista, mikä on sinäällään hyvä, sillä lähtökohtana olisi yhden ihmisen tahallinen teko, jolloin olisi vaihea kritisoida muita kuin itse tekijää. Kritiikki tuntuu kohdistuvan enemmänkin miten hallitus ja yhteiskunta reagoi ongelmiin ja kaaokseen.
Roolisuoritukset loistaa, mutta ohjaus ja kerronta on tehty hyvin. Esimerkiksi elokuvan keskivaiheilla tapahtunut dialogiton ja musiikiton ruokailukohtaus, jolla osoitetaan, jopa nerokkaasti, miten perhe kaipaa pelastettavaa tytärtään. Hostissa on myös loistava tunnelmaa luovaa musiikkia, jota on käytetty nerokkaasti. Epäkohtia ei juoneen jää ja tarina ei heittäydy turhille sivuraiteille, vaan pitää kiinnostuksen yllä, vaikka juonenkäänteitä tapahtuukin.
The Host on jännittävää toimintaa, onnistunutta perhedraamaa, hillittyä yhteiskunnallista kritiikkiä, heittäen samalla kieli poskella sekaan huumoria, pitäen silti vakavan otteen ja onnistuu liikuttamaan katsojaa, välttäen turhia kliseitä. Kokonaisuudessa The Host on loistavan monipuolinen hirviöelokuva.
