Star Wars on jälleen tällä ja viime kerrasta on ehtinyt kulua vasta vuosi. Star Wars -fanit elävät nyt kulta-aikaa, kun joka vuosi tulee uusi elokuva. Nyt kyseessä on kuitenkin itsenäinen Star Wars -elokuva, mikä ei siis ole jatkoa viime vuonna nähdylle Star Wars: The Force Awakens -elokuvalle. Rogue Onen tapahtumat sijoittuvat episodien kolme ja neljä väliin, jolloin Imperiumi elää loiston vuosiaan, vaikka kapinalliset heitä kiusaavatkin. Jedit on lyöty, eikä Luke ole vielä mukana kuvioissa. Eli siis ennen New Hope -elokuvaa sijoittuva tarina.
Elokuva toimiikin mainiosti juuri irrallisena osana, mutta jos kyseessä olisi pääjuonta kuljetettava elokuva, jäisi se ehkä hieman vaisuksi. Ei siinä, että elokuva ei olisi hyvä, vaan se vain on paikoitellen hieman hidastempoinen ja toimintakohtauksia on tavallista vähemmän. Mikä välttämättä ei ole huono asia lopulta. Tällaisena itsenäisenä osa elokuva toimii kuitenkin todella hyvin, mutta jotain jäin silti kaipaamaan. Elokuva toimii kuitenkin todella hyvin aiempia osia yhteen sitovana tarinana, jossa on todella paljon alkuperäisen trilogian tuntua.
Kapinalliset, tai ainakin osa heistä, käyttävät todella kyseenalaisia keinoja saavuttaakseen tavoitteensa. Eli nyt kapinalliset elävät enemmän harmaalla alueella ja eivät ainakaan kaikki ole aivan niin yksiselitteisen hyviä. Välillä tulee jopa mieleen, että kummat ovatkaan niitä pahoja, vai ovatko kyseessä vain näkökulmaerot. Toki imperiumi on omista sotilaistaan hyvä asia ja vastustajien mielestä paha. Kuitenkaan missään välissä ei imperiumista anneta mitään hirveän hyvää käsitettä, joten ei tarvitse pelätä, että he eivät olisi yhtä pahoja kuin aina ennenkin. Juuri se harmaalla alueella eläminen tekee elokuvasta erilaisen kuin muut Star Wars -elokuvat ja onkin hienoa, että kaikki eivät ole aivan niin yksiselitteisen hyviä tai pahoja kuin aiemmissa osissa.
Ensimmäistä kertaa Star Wars -elokuvissa Rogue Onessa nähdään paikannimet ja niiden tarkoitus ruudulla lueteltuna. Se on hyvä asia, sillä nyt pysyy helpommin kärryillä, mikä paikka on kyseessä ja mikä on sen tehtävä juonellisesti. Ei sitä välttämättä kaipaa muihin Star Wars -elokuviin, mutta juuri tähän se ainakin toi hyvän lisän.
Elokuvassa nähdään myös liuta vanhoja tuttuja hahmoja, mikä tietenkin on hyvä asia. Muutaman vanhan hahmon mukana olo tulee myös totaalisena yllätyksenä, mikä on vielä parempi asia. Vanhojen hahmojen mukana olo myös sitoo elokuvan paremmin muihin Star Wars -elokuviin. Eli parhaiten tästä elokuvasta saa kaiken irti, jos aiemmat osat ovat hyvin hallussa. Jos joku kuitenkin on uusi tulokas Star Wars -universumiin ja jostain syystä tämä on ensimmäinen osa, niin voi tulla pahasti tunne, että aivan kaikkea ei ymmärrä. Sillä elokuva on suunnattu ihmisille, jotka ovat muut osat jo nähneet tai varsinkin alkuperäiset, joita ennen tämä osa sijoittuu. Pääasiassa Rogue Onessa on kuitenkin täysin uudet hahmot, jotka todella hyvin elokuvaan sopivatkin.
Elokuva onnistuu myös nivomaan Star Wars -elokuvia yhteen ja esimerkiksi muutamiin asioihin, mitkä ihmetyttivät jo ensimmäisessä osassa, saadaan nyt vastaus. Eli elokuva toimii siis todella hyvin osana Star Wars -elokuvasarjaa. Vaikka Rogue One on siis erillinen yksittäinen elokuva, niin nojaa se silti todella paljon vanhoihin osiin. Joten aivan irrallinen osa se ei siis todellakaan ole.
Elokuvassa nähdään tuttuja näyttelijöitä mm. Felicity Jones, Diego Luna, Alan Tudyk, Forest Whitaker, Mads Mikkelsen, Donnie Yen. Kaikki heistä siis näyttelevät joyain uutta hahmoa Star Wars -maailmassa.
Näyttelijät ovat rooleissaan todella hyviä ja heistä ehdottomasti parhaat roolisuoritukset tekevät Felicity Jones (Jyn Erso), Alan Tudyk (K-2SO) sekä Diego Luna (Cassian Andor). Alan Tudykin K-2SO on paikoittain koominen hahmo, mutta hyvällä tavalla ja on hahmo myös välillä hieman synkkä ja pahaenteinen. Felicity Jones puolestaan vetää pääroolin hyvin ja onhan hän myös ilo silmälle. Diego Lunan hahmo taas puolestaan on moniulotteinen ja traaginen ja hoitaa asiat tavalla tai toisella kuntoon. Ben Mendelsohn on hyvä roolissaan Krennicinä. Ja vaikka Orson Krennic on uhkaava pahis, jää hän hieman suuremman pahan jalkoihin.
Valitettavasti muutaman hahmon taustat jäävät hieman liian hämärän peittoon ja heidän motiivejaan ei oikein selitetä. Jos hahmojen taustat olisivat paremmin tiedossa, olisi elokuva jo heti mielekkäämpi. Tämä asia ei silti arvosanaa mielestäni kuitenkaan laske.
Kaiken kaikkiaan elokuva on siis todella hyvä ja myös hyvä lisä Star Wars -jatkumoon. Elokuvan hitaus ja alkupuolen toiminnan puute hieman haittaavat muuten todella hyvää elokuvaa. Se ei kuitenkaan häiritse niin paljoa ettenkö elokuvasta olisi silti todella paljon pitänyt. Eikä sitä toimintaa lopulta hirveästi liian vähää ole. Sillä nähtyäni elokuvan uudelleen huomasin, että kyllä sitä toimintaa myös alkuun mahtuu melko paljon. Kuitenkin mielestäni viime vuoden The Force Awakens oli parempi. Silti tämäkin elokuva on Star Wars -elokuvien parhaimmistoa ja suosittelen sitä ehdottomasti kaikille.
Mitenkäs sitten 3D? No aivan täysin turha lisä, ei tuonut mitään hyvään lisää elokuvaan. Elokuvassa ei ollut yhtään 3D-kohtausta, joten 3D-versio on turha ja myös todella tumma elokuva. Eli jos voit valita, katso mieluummin 2D-versio.
Suosittelen elokuvaa kaikille Star Wars -faneille ja toki niillekin, jotka ei muita osia ole nähnyt. Kannattaa kuitenkin ehkä katsoa ennen tätä ainakin ensimmäinen trilogia, jotta elokuvan tapahtumista saa kaiken irti ja sen kulkua pystyy paremmin seuraamaan. Tämä elokuva on mielestäni sulti tehty juuri faneille, eikä niinkään uusille katsojille. En myös itse pysty sanomaan miltä elokuva mahtaa tuntua, jos ei ole ennen yhtään Star Wars -elokuvaa nähnyt.
