Öljy on kaiken pahan alku ja juuri, jos Syrianaa on uskominen. Tiedä sitten miten lähelle totuutta se pääsee, mutta kyllähän leffan jälkeen oli hieman väsynyt ja tyhjä olo. Saattaa tosin johtua myös elokuvan sekavuudesta. Uusia henkilöhahmoja tunkee ruutuun jatkuvasti, eikä varsinkaan ählämisosaston väessä meinaa oikein pysyä kärryillä.
Elokuva yrittää kertoa, miten kieroa toiminta maailman öljyvarantojen haalimisen ympärillä lopulta on. Leffana tämä pläjäys olisi kuitenkin melko tylsää seurattavaa ilman George Clooneyn esittämää Bob Barnesia, jolla ei ihan hommat mene putkeen ja turpiin tulee joka osa-alueella. Silloin kun George on kuvissa, silloin tapahtuu. Muuten jauhetaan paskaa niin toisille hahmoille kuin katsojillekin, kunnes elokuvan loppukohtaukset kasaavat episodimaisesti rakennetut tapahtumat.
Syrianaan on tungettu tavaraa liikaa ja se näkyy lopputuloksessa. Hahmojen esittely on loppupelissä vähäistä eikä heidän toimintaansa aina perustella uskottavasti. Huumepläjäys Trafficinkin kirjoittaneen käsikirjoittaja/ohjaaja Stephen Gaghanin tulisi ehkä kirjoittaa televisioon kunnon poliittinen äksöndraamasarja, kun kerta kiinnostusta ja kenties jopa suhteita todellispohjaisten aiheiden saantiin riittää.
Syriana on elokuvana liian sekava ja keskeneräisen oloinen, jotta se olisi hyvä. Aihe on kuitenkin puhutteleva eikä meikäläisen tietämyksellä pysty kertomaan miten vähän lopulta totuuspohjaa leffan taustalla löytyy. Koko elokuva on synkkää kuvausta öljytaistelusta alusta loppuun ja sen aiheuttamasta turtuneisuudesta on pakko hieman palkita. Toista kertaa tuskin tulee kuitenkaan Syrianaa katseltua.
nimimerkki: Dreamer
