Hollywoodilla, ja etenkin erään nimeltä mainitsemattoman hra Oceanin sadallakahdeksalla ryöstöjatkiksella, on ollut tapana tehdä suurryöstöistä tavattoman seksikästä ja hektistä puuhaa (*Paidaton Brad Pitt räjäyttää kassakaapin eikä yksikään seteli ole kärventynyt, Clooney virnistää ohi kulkevalle vähäpukeiselle neidolle*). Siksipä on mukava huomata, että tylsästi Ryöstöksi nimetty leffa tallustelee paljon tavallisimmilla vesillä oman keikkansa suhteen ja tekee sen silti melko kiinnostavasti, kovanaamojen irvistellessä. Rikosdraamaa on siis mukana enemmän kuin ylilyötyä actionia.
Ryöstön kohdalla kannen ei kannata antaa hämätä, sillä vaikka kansi lupaa rainan olevan suoraan jonkin Giganttilan 1.99-korista, niin yllättävän menevästi Gene Hackmanin tähdittämä ja Lahjomattomien käsikirjoittajan luoma leffa porskuttaa. Pari kertaa machoärjähdykset ovat aiheuttaa katsojassa slaagin, mutta mitäpä moisesta, sillä tavoitteena lienee ollut kertoa kovaksikeitettyjen konnien vihoviimeisestä keikasta ja kai jumaleishön äijät saa silloin huutaa! Hackman ei ehkä ole ärjyessään terästä, muttei kyllä pahviakaan.
Ryöstö on harmaan hieno ja näppärästi menneeseen kurkottava, joskin Danny DeViton roolin myötä välillä kollegaleffoiltaan turpaansa ottava, rikoselokuva. DeVitosta on todettava, että onhan kyseessä osaava mies, mutta joskus se 152-senttinen räyhäävä gangsterisetä ei vain istu menoon. Nyt ollaan pahasti siinä rajoilla. Sama pätee epäilyttävää kloppia näyttelevän Sam Rockwellin viiksiin.
