Uhrilampaat aloitti koko homman ja sen jatko-osa Hannibal nosti Hannibal Lecterin lopullisesti päähahmoksi, jonka lähes kaikki leffoja töllöttävät tuntevat. Demmen Uhrilanmpaat on pimeän tyylikäs ja mestarillinen, leffasarjamurhaajabuumin aloittaja, kun taas Hannibal ehkä aihella turhankin mässäilevä, jonka vuoksi se eroaakin edeltäjästään joidenkin mielestä liikaakin. Punainen lohikäärme on näiden kahden elokuvan esiosa, joka siis valottaa jonkin verran tapahtumien taustoja. Mutta vain jonkin verran…
Elokuvien roima menestys on taannut huimat puitteet myös tälle pläjäykselle. Vai mitä voi todeta näyttelijäkaartista: Edward Norton, Anthony Hopkins, Ralph Fiennes, Harvey Keitel, Emily Watson jne. Ja olisikin suoranainen ihme ettei tällaisella kaartilla saataisi jotain aikaan. Nättelijätyö on kiistämättä komeaa katseltavaa. Yleensä liiankin siloitellun oloinen Ralph Fiennes kerää pisteet kotiin. Norton ja Hopkins ovat myös vähäeleisyydessään hyvin mukana. Mukaan on saatu jälleen sitä Uhrilampaista tuttua synkistelyä, mikä tässä aiheessa on vain positiivinen asia.
Kuvat ovat kalman komeita. Elokuvan tietyt kauniit kohatukset ovat asetelmaltaan erittäin karmaisevia. Ehkä tällä kertaa on onnistuttu siinä missä Hannibalin kohdalla hieman epäonnistuttiin. Alkuperäisestihän Punainen lohikäärme itseasiassa on juuri se kirjallinen teos joka jalostui Uhrilampaiksi. Siksi ehkä alkuviritelmien jälkeen aika ajoin tunnutaankin kuljettavan liiankin tuttuja polkuja. Tämä hieman häiritsee jännitettä, joka kuitenkin onnistuessaan on Uhrilampaiden luokkaa.
Punaisen lohikäärmeen ongelmaksi koituukin se että myös elokuvarintamalla se on tehty jo kerran aiemmin. Tapaus on siis puhdas remake. Kyseessä on Michael Mannin Psykopaatin jäljillä, joka kertoo saman tarinan hieman vanhemmin eväin. No, tässä tapauksessa se ei tätä katsojaa kuitenkaan häiritse. Tällä versiolla saadaan tarina saumattomasti kahden edeltäjänsä yhteyteen. Tietenkin myös näyttelijälinkkinä toimii keskusrooli Sir Anthony Hopkins Hannibal Lecterinä.
Kovalla tasollaan Leffa sijoittuu saagassaan komeasti Uhrilampaiden ja Hannibalin väliin. Pidin kaikesta huolimatta molemmista tosi paljon, mutta Uhrilampaiden tyylikään painostavaa kerrontaa ei voiteta. Tässä leffassa kuitenkin päästään lähemmäksi Urhrilampaita, joka miellyttää tätä katsojaa kovasti.
