Hotelli Ruanda kertoo hotellijohtaja Paul Rusesabaginasta (Don Cheadle), joka pelasti Ruandan sisällissodan aikana satoja ja satoja ruandalaisia, sekä hotellin turisteja. Paikalle on kutsuttu myös YK:n rauhanturvajoukkoja, johtajanaan eversti Oliver (Nick Nolte), mutta hekään eivät tunnu estävän sodan leviämistä. Aihe on todella vähän käsitelty, ja osin arkakin, mutta ohjaaja Terry George pystyy loistavasti luomaan sotaisen Ruandan tunnelman. Neroudesta ei tosin liiemmin kärsitä, vaan George noudattaa lähes orjallisesti ”Schindlerin lista”-teosta.
Täytyy myöntää, että Hotelli Ruanda yllätti minut. Sen poliittinen sanoma ja kannanotto on todella vahva, mutta se jää maailmassa auttamatta suurempien voimien jalkoihin. Elokuvan musiikki on hyvin rauhallista, mutta painostavammassa ilmapiirissä musiikki kohoaa mahtipontisemmaksi. Näyttelijätyö on hyvää, mutta Rusesabaginan vaimoa esittävä Sophie Okonedo ei tunnu pysyvän roolissaan sisällä, ja perhe muutenkin on aika sekava seurakunta.
Hotelli Ruanda sai silmissäni ehdottoman ylistyksen. Kun lähes kaikki palaset loksahtavat paria säröä lukuunottamatta kohdalleen, tuloksena on koskettava draamaelokuva, ja saa paatuneenkin hautausurakoitsijan pakahtumaan. Tosiasioita ei peitellä tässä elokuvassa, eikä haudata. Leffa valitettavasti sortuu heikkoon loppuun, joka harmittaa, koska itse luulin elokuvan pitävän otteessaan lopun ylitsekin. Hotelli Ruanda on nykyisen elokuvataivaan kirkkaimpia tähtiä.
nimimerkki: Mokoma
