Shane Ackerin luoma ja vuonna 2005 Oscar-ehdokkuuden napannut lyhytanimaatio 9 hurmasi satusetä Tim Burtonin upealla visuaalisuudellaan niin perinpohjaisesti, että mies lähti tuottamaan Ackerin tarinan kokopitkäksi animaatioelokuvaksi. Ulkoasu on todellakin huippunäyttävä ja vetää vertoja Pixarin parhaimmille animaatioille. Tarina on ikävä kyllä hyvin tavanomainen, robottien vallattua rakkaan maapallomme ja hävittäneen kaikki ihmiset tieltään. Perus maailmanlopun moraalisaarnaa tarjoillaan siis jälleen kokoperheen viattoman tekeleen muodossa, tosin leffan tapahtumien seuraaminen voi olla pienellä ihmiselle liian haastavaa.
Kasa kangasnukkeja vaeltaa läpi tuhoutuneen maan, etsien kadonneita ystäviään ja yrittäen keksiä ratkaisun pelastukseen. Disneyn Wall-E tulee väkisin mieleen, sillä maailman ulkonäkö on hyvin samanlainen, yhtä runneltu, tummanpuhuva ja toivottoman näköinen. Leffa 9 tosin pitää tämän masentavan ulkoasun yllä alusta loppuun ja kun teematkin ovat surullispainotteisia, syö negatiivisuus palan kokonaisuudesta pois. Toimintaa riittää ensimmäisestä kohtauksesta viimeiseen hengen vetoon saakka, eikä hengähdystaukoja ole juuri ollenkaan. Hahmoja ei pysähdytä syventämään, kuten yleensä tämänkaltaisissa elokuvissa, mutta en oikeastaan tätä yksityiskohtaa jäänyt edes kaipaamaan, sillä Acker kuljettaa tarinaansa niin intensiivisesti eteenpäin ja pitää mielenkiinnon yllä pienillä twisteillä, ettei hohhoijakkaa-tunne pääse yllättämään. Yleensä olen tällaisia pääkolmantenajalkana eteneviä elokuvia vastaan, mutta tällä kertaa kokonaisuus pysyy kovasta vauhdista huolimatta eheänä läpi reilun tunnin kestävän tykityksen.
Lyhyen keston haluan nostaa myös plussan arvoiseksi asiaksi, sillä 9 toimii tällaisenaan juuri täydellisesti ja väkisin pidennettynä se olisi menettänyt viihdearvoaan. Kritisointia voidaan puolestaan harrastaa mielikuvituksettomasta tarinasta, vaikka täytyy toki muistaa, että se on tehty muutaman minuutin kestävään lyhytelokuvaan ja on aivan toinen tilanne, kun pituus kaksinkymmenkertaistetaan. Se on silti muokattu hyvin intensiiviseen käsikirjoitusmuotoon ja pienillä yksityiskohdilla suurempi kokonaisuus unohtuu taustalle, eikä fantasiakokemuksesta voi olla nauttimatta. Jokainen yksityiskohta ja pienikin peltikolina on toteutettu todella upeasti. 9 on herkkua silmille ja korville. Vaikea sanoa keneen leffa iskee koviten, se voi saavuttaa monenkin ihmisen sydämen ja Suomen puolella tekele on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Pienimmille lapsille tätä animaatiota ei kannata hankkia, sillä tappokohtaukset sun muu väkivalta voi järkyttää alle kouluikäisten mieltä. Eihän näitä sympaattisia kangaskasoja haluaisi aikuinen ihminenkään satutettavan.
