Kokonaisuus on hieman vajaa.

2.4.2009 22:08

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Vertigo
Valmistusvuosi:1958
Pituus:124 min

John Ferguson (James Stewart), jota tuttavat sanovat Johniksi ja ystävät Scottyksi eroaa työstään valitettavan onnettomuuden jälkeen. Tapahtuman seurauksena hänellä on paha korkean paikan kammo ja pienikin korkeuslisä saa hänen päänsä vertigoon. Ystävä Gavin Elster (Tom Helmore) pyytää Scottun tarkkailemaan vaimoaan, Madelinea (Kim Novak) jolla tämä epäilee olevan mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Scotty tekee työnsä ja pelastaa Madelinen hukkumiskuolemalta ja he rakastuvat toisiinsa. Yrittäessään auttaa Madelina Scotty joutuu todistamaan tämän itsemurhaa ja murtuu henkisesti täydellisesti. Toipuessaan hermoromahduksestaan hän kohtaa Judy Bartonin (Kim Novak) ja itsekkäästi alkaa muuttamaan tätä edesmenneen Madelinen kuvaksi.

Alfred Hitchcock on elokuvakerronnan suuria mestareita. Vertigo on mestariteos, mutta ei ehdoitta ja menestyikin heikosti aikanaan. James Stewartin rooli Scottyna on karismaattinen, mutta kuitenkin herkkä ja romantikot saavat tragediannälkäänsä vahvaa tyydytystä. Kim Novak on suorastaan jäätävä Madelinena ja Hitchcock vielä lisää epätodellisen vaikutelmaa omituisen kontrapunktisella puvustuksella ja värityksellä. Tom Helmore ja Barbara Bel Geddes jäävät auttamatta statisteiksi omituisen juonen sokkelossa jonka lävitse Hitchcockin ohjaus vie tasaisesti. Kuvasto on kaunista ja kontrazoomin käyttö luo todella pyörryttävän efektin silloin kun sitä käytetään. Bernard Herrmannin musiikki antaa oman lisäyksensä kokonaisuuteen.

Heikkous on kylläkin käsikirjoituksessa miltä ei kaunis visuaalinen ilme ja pääroolien esittäjien toimivat suoritukset peitä eikä edes Hitchcockin taito kykene peittämään. Varsinainen juoni tasapainottelee vaikeasti yliluonnolisen vivahteen, rikosjuonen ja itsekkyyden värittämän traagisen romanssin välimaastossa. Viimeinen neljännes sisältää vahvoja kohtauksia inhimillisestä tuskasta ja myös rakastuneen itsekkyydestä, mutta yritys sitoa tarina koherentiksi kokonaisuudeksi jää pieleen eikä edes sitä rikosjuttua tuoda selkeään päätökseen vaikka Scotty oppiikin totuuden siitä mitä tapahtui.

Toimiva joukko äärimmäisen hienoja yksittäisiä kohtauksia ja elementtejä, mutta kokonaisuus on hieman vajaa.

Arvosteltu: 02.04.2009

Lisää luettavaa