Joukko teinejä kutsutaan unitutkimuksiin vanhaan ja karmivaan kartanoon. Mukana on totta kai Cindy Campbell ja muutama muu ensimmäisestä osasta tuttu sälli. Nuoret huomaavat kuitenkin pian, että kartanossa tapahtuu kummia asioita, ja Cindy ryhtyy selvittämään talon historiaa ja salaisuuksia, jotka näyttävät liittyvän kovasti häneen itseensä. Jotenkin tuttu asetelma, eikö?
Jälleen tässä turhaksikin luokitellussa jatko-osassa on parodisoitu tunnettuja kauhutekeleitä, kuten The Haunting ja Manaaja. Ensimmäseen osaan verrattuna tämän elokuvan materiaali on kesympää, mutta silti ei alapäähuumoria säästellä. Juoni on takkuinen ja se takertuu liian paljon huonoihin ja kuiviin alapäävitseihin.
Jotkut elokuvan kohtaukset onnistuivat naurattamaan; mm. kun klovninukke hyökkäsi erään nuoren kimppuun ja kiskoi tämän sängyn alle, mutta taisi sille nukelle kuitenkin käydä huonommin. Osa elokuvan kohtauksista olivat erittäin teeskennellysti rakennettuja ja sai vain katsojan tuntemaan turhaa häpeää näyttelijöiden ja vuorosanojen laimeuden vuoksi.
Anna Faris hääri jälleen ensimmäisestä osasta tutuksi tulleena Cindy-ääliönä, ja onnistui siinä jälleen keskinkertaisesti. Muista näyttelijöistä ei voi sanoa muuta kuin, että sitä samaa kohellusta, mitä ensimmäisessäkin osassa tuli jo tarpeeksi nähtyä. Talonmies jäi kyllä huvittavimpana hahmona mieleen.
Kokonaisuudessaan Scary Movie tarjoaa keskinkertariman alittavan kauhuparodian, jonka olisi voinut jättää kyllä suosiolla tekemättä. Ärsyttävät ja loukkaavat vammaisvitsit saivat minut kiristelemään hampaitani ja välillä kyllä teki mieli katkaista elokuva kesken kaiken ja jättää loppu katsomatta. Muutaman huvittavat kohdat pelasti tämän tekeleen täydelliseltä nolaukselta. Mutta mielipiteensä kullakin ja minun mielipiteeni on, että elokuva on keskinkertainen tekele, hiukkasen kyllä negatiivisen puolelle loppujen lopuksi kallistuu.
