The Yards kertoo Sopranos-hengessä tarinan sovellettuna jenkkiläiseen bisnesmaailmaan. Perheen, ei niinkään puhtaissa liiketoimissa, on koko suku mukana ja soppaan änkeää vielä mukaan vankilasta vapautuva hemmo. Mark Wahlbergin esittämällä hepulla ei ole aavistustakaan millä lailla suku on tottunut hoitelemaan touhuja, mutta kakun jälkeen mikä tahansa työ kelpaa. Kunhan se olisi laillista. Kohta alkaa läski tummua ja nahkaan tulemaan vekkiä, vaikka niin ei ollut tarkoitus. Viran- ja lähiomaiset alkavat ahdistelemaan entistä häkkilintua…
The Yardsissa nuorempi näyttelikaarti tekee ihan katsottavaa jälkeä. Wahlberg, Phoenix ja Theron kantavat yllättäin leffaa, vaikka mukana on sellaisia nimiä kuin Faye Dunaway, James Caan ja Ellen Burstyn. Vanhukset tyytyvät vetämään rutiinilla osansa.
Stoorina leffa kärsii uskottavuudesta. Bisnes minkä ympärille juoni kasautuu, on metrojen ja ratikoiden korjaamopalvelu! Kun tällä merkittävällä saralla joku menee pieleen, niin leffan mukaan se uutisoidaan ja aiheuttaa mellakoita. No eihän tuota usko kukaan.
Tyylillisesti leffa jaksaa kiinnostaa. Asiat hoidellaan ilman sen kummempia kohkaamisia. Sopranos-vertaus ei ole kovin kaukaa haettu, tosin henkilöhahmot jää hintelimmiksi ja tarina viedään leffassa katkeraan loppuun saakka.
Elokuva tuntuu näyttelijöiden välipalalta ja sitä se on katsojallekin. Jos TV:stä ei tule kuin uusintoja niin vuokrarainana The Yards toimii. Trilleri se ei ole, vaikka videon kansi niin väittää, vaan pikemminkin draama. Veri ja muut eritteet eivät lennä pahastikaan, joten hyvä ruoka ja muutama keskiketterä menee mukavasti leffan ohessa.
