Vieraalla Maalla onnistui julkaisuvuotenaan nostamaan mielenkiintoni ja odotukseni ainakin kohtuullisen korkealle. Kun filkka viimein tulee katsottua, ei toiveista toteudu oikein yksikään.
Ensimmäiseksi suureksi viaksi erottuu näyttelijätyö, sillä pääparin suoritukset suorastaan kumisevat tyhjyyttään. Varsinkin Irina Björklundilta olisin odottanut huomattavasti parempaa. Toiseksi suuren luokan viaksi muodostuu persoonattomuus. Vääristä identiteeteistä pohjansa muuraavia leffoja on tässä maailmassa jo enemmän kuin tarpeeksi. Tuoreutta ei tässä tarinassa vain ole tarpeeksi.
Heti elokuvan alussa kohtaamme Ville Haapasalon esittämän Tuomas Linnan, joka on naamioinut itsensä inguusialaiseksi, Omar-nimiseksi mieheksi tehdäkseen tutkimusta ulkomaalaisten kohtelusta Suomessa. Kielikurssilla hän kuitenkin tapaa kauniin opettajan, Hannen (Björklund), ja kemiat kohtaavat. Hanne ei kuitenkaan tiedä, että ihana Omar onkin oikeasti supisuomalainen Tuomas.
Mistään hillittömän huonosta tekeleestä ei ole kyse, sillä tälläkin komedialla on omat hetkensä. Piristystä tuovat Kari Väänänen ja Vesa Vierikko sivurooleissaan, Tuomaksen pesiksestä intoileva ulkomaalainen kämppäkaveri, sekä kohtaus, jossa Tuomas joutuu Omarina pulaan inguusien hipoissa.
Hyvin keskinkertainen teos, mutta menee kepeänä, aivojanollaavana ajanvietteenä.
