Tony Stark (Robert Downey Jr.) on kuuluisa ja rikas aseiden valmistaja, jolla rahaa ja naisia on mielin määrin. Kun hän esittelee aavikolla uusinta Jericho-ohjustaan, hänen saattueensa joutuu hyökkäyksen kohteeksi ja lopputuloksena hänet kaapataan maan alla sijaitsevaan kaivokseen. Siellä hänen täytyy rakentaa kaappaajilleen identtinen ohjus tai käy kalpaten. Stark rakentaa apurinsa kera rautapuvun, jonka avulla hän pääsee pakoon ja alkaa supersankaroimaan Iron Manina.
Tällä kertaa siis ei ole kyseessä minkään supervoimia omaavan hepun seikkailut, vaan supervoimien sijasta sankarillamme on Iron Man-puku, joka on täynnä huipputeknologiaa, kuten ohjuksia ja rakettikengät. Puvun myötä tulee myös suuri vastuu (kuten aina) ja sitä havittelee moni muukin astetta pahempi jätkä. Lopputuloksena syntyy robottipukuja ja taisteluita. Mikäs voisi olla sen parempaa.
Iron Man ei ole perinteinen ”nörttipojasta kaikkien syrjittyjen sankariksi”-tarina, vaan nyt mennään lujaa alusta loppuun. Toimintaa ei elokuvassa ole liikaa, vaan ihan kohtuu määrä, joten hahmojen esittelyyn ja tarinaan jää aikaa. Toimintaa on sopivasti ja hienolta se näyttääkin. Sitä miettii että tuollaisen puvun haluaisi itsekin, kun katsoo Starkin kommelluksia kankaalla.
Iron Man on erittäin onnistunut supersankari-filkka, josta ei räjähdyksiä, rokkaavaa musaa ja hyviä näyttelijöitä puutu. Sivuosassakin nähdään mm. Gwyneth Paltrow. Kerrankin superleffa, jossa sankari on karski pelimies jonkin nörtin sijaan. Todellakin hyvä äijäleffa, joka pieksee muut superleffat ohimennen !
