Nuori poika Billy (Galligan) saa keksijä-isältään Randilta (Axton) joululahjaksi kiinalaisesta puodista ostetun Mogwain – karvaisen ja pienen otuksen. Billy nimeää tämän Gizmoksi, ja tämän hoitoon pätee ainoastaan kolme tärkeää sääntöä: 1. Älä kastele sitä millään. 2. Älä altista sitä valolle, vaan pidä se pimeässä. 3. Älä anna sille mitään syötävää keskiyön jälkeen. Kaikki säännöt kuitenkin rikotaan ja kohta ovat pahat riiviöt valmistamassa kaupungille ”pientä remonttia”…
Suurimmat aplodit ansaitsee Chris Columbus, joka ei ole kirjoittanut mitään kliseistä joulukertomusta, jossa kaikki päättyy lopulta onnellisesti. Tarinassa on runsaasti yllättäviä käänteitä, sekä klassikkomaineeseen nousseita hahmoja, kuten karvainen Gizmo. Tuota söpöä otusta ei voi olla heti unohtamatta, vielä kun Howie Mandel tulkitsee tätä sydänjuuriaan myöten. Ilman Gizmoa kokonaisuus voisi hyvin olla pari tähteä huonompi, mutta koska Gizmo on mukana, on leffa viiden tähden arvoinen. Myös muut riiviöt ovat hienosti luotuja, ja juuri nämä tekevät Gizmon kanssa elokuvasta hauskan. Columbuksen kässäristä löytyy vielä lisää kehuttavaa, sillä Gizmon hoito-ohje on nerokkaasti keksitty.
[I]Gremlins[/I] viihdyttää koko kestonsa ajan, joka johtuu pääasiallisesti riiviöiden huvittavuudesta sekä loppupuolen runsaasta toiminnasta, jossa riiviöt laittavat kunnolla tuulemaan. Elokuvaan on ujutettu mukaan sopiva määrä huumoria, jottei homma menisi liian vakavaksi. Riiviöt pelaavat korttia ja laulavat joululauluja vanhalle mummolle!
Tuottaja Steven Spielbergin kädenjäljen erottaa selkeästi leffaa katsellessa. Elokuva saattaisi olla väkivaltaisempi tai hurjempi, mutta Spielberg on muokannut sitä iloisemmaksi ja tunteikkaimmaksi. Esimerkiksi Billyn ja Gizmon välille kehittyvä ystävyyssuhde on kuvattu tunteita herättäväksi, aivan kuin [I]E.T[/I]:ssä Elliotin ja E.T:n suhde. Mutta koska kyseessä tosiaan on kauhukomedia, on mukana tietenkin muutamia kamalia asioita, kuten ilkeät riiviöt.
Vaikka filmillä on pieni budjetti, ovat sen erikoistehosteet (jotka ovat tehty samalla tekniikalla, millä Muppetit aikoinaan) hämmästyttäviä. Gizmo ja muut riiviöt näyttävät todella aidoilta, sekä heidän liikkuminen käy sulavasti, toisin kuin jos käytettäisiin stop motion-tekniikkaa. Efektien vaikuttavuus ei ole hävinnyt minnekään, vaikka valmistusvuodesta on kulunut jo yli parikymmentä vuotta. Toimintaosuudet ovat tehosteiden ansiosta ja ohjaaja Joe Danten ansioista hienoja. Danten kamerankäyttö on hallittua, eikä karkaa käsistä vaikka kuinka vauhdikas kohtaus olisi meneillään. Saattaa olla, että Spielberg on kokeneempana ohjaajana antanut hieman vinkkejä Dantelle.
Näyttelijät eivät ole vahvimmillaan tässä elokuvassa, mutta tekevät silti kaikki parhaansa. Varsinkin Zach Galligan kantaa roolinsa kohtuullisen onnistuneesti kapeilla harteillaan, huomioiden vielä hänen tuon aikaisen ikänsä. Toinen, joka on tehnyt mainitsemisen arvoista jälkeä, on Hoyt Axton. Hän on roolissaan hyvin luonteva, sekä kaiken lisäksi näyttää jonkin sortin keksijältä. Mainittakoon vielä, että leffassa vilahtaa Steven Spielberg, sekä Jerry Goldsmith. Molemmat herrat tekevät huvittavat cameot, vaikkei heitä kovin helposti muun maailman keskeltä erota.
Yksinkertaisesti sanottuna [I]Gremlins[/I] on kenties kaikkien aikojen paras jouluaiheinen elokuva koskaan, joka hakkaa [I]Die Hardit [/I](1 ja 2 siis, 3 ja 4.0 eivät edes olleet mitään joulurainoja) mennen tullen. Se on täydellinen esimerkki loistavasta kauhukomediasta, sillä se on samalla karmivan pelottava ja kuolettavan hauska.
