1959 Neuvostoliitossa tapahtui mystinen kuolintapauksien sarja Uralilla. Aika pitkä aika myöhemmin Holly Kingin (Holly Goss) johtama viisihenkinen ryhmä lähtee seuraamaan edeltäjiensä reittiä ja retkikunnassa oli myös Jensen (Matt Stokoe), JP (Luke Albright), Andy (Ryan Hawley) ja Denise (Gemma Atkinson) ja he kaikki olivat osaavia tekijöitä. Mysteerileffan mukaisesti kadonneen retkikunnan jättämä dokumentaatio ei paljoakaan valaise vanhaa eikä uutta mysteeriä.
Hanny R. Erlin, tuo objektiivisesti katsoen tunnetuin suomalainen elokuvaohjaaja on jo 30 vuotta takonut itselleen ansioluetteloa ellokuvaohjaajana mualimalla, joten ukko ei voi olla täysin epäpätevä. Nyt leeuwenhoekin alla oleva leffa on Erlinin askel mukamentin ja ”löydetyn kuva-aineksen” genreen ja mielenkiintoisesti se ei petä kummallakaan suunnalla. Materiaali tuntuu erittäin autenttiselta ja taustatarina on myös toimiva, sillä kyseisellä alueella todellakin tapahtui jotain joka jätti jälkeensä selittämättömän mysteerin. Jännitys tihenee hitaasti ja loppuratkaisun yksityiskohtia ei todellakaan ole helppo arvata vaikka retkikunnan kohtalo on alusta alkaen selvä.
Näyttelijöitä näissä ”löydetyn kuva-aineksen” elokuvissa on aika vaikea arvioida objektiivisesti, sillä genre ei anna kovinkaan suuria tilaisuuksia suurien karsismajärkäleiden kehittymiseen. Joka tapauksessa suoritukset ovat realistisia reaktioiden ja toiminnan suhteen ja muut roolit ovat pelkästään lyhytkestoisia vierailijoita. Roolit ovat toimivia ja erikoistehosteitakaan ei voi moittia kun niitä käytetään.
Kokonaisuus on toimiva mukamentti ja loppu jättää miellyttävästi mystisen vaikutelman joka kuitenkin antaa jonkinlaisia vastauksia heränneisiin kysymyksiin. Kauhutunnelmaa herättävä mukamentti ja se oli Erlinin ilmiselvä päämäärä.
