Penskana maasta avaruuteen kaapattu Peter Quill saa haltuunsa metallikuulan, jonka voimaa ja kiinnostavuutta hän ei aluksi täysin ymmärräkkään. Kun Peter tajuaa koko aurinkokunnan ja osan muistakin janoavan kuulaa, alkaa hän todella suojella esinettä henkensä kaupalla.
Elokuvan alkupuoli tuo ruutuun paljon hahmoja, joista ei yhteenkään pääse syvemmälle, mikä sai tuntemuksen että leffa on tarkoitettu vain Marvelin sarjakuvien faneille. Tarina etenee suoraviivaisesti, poukkoilematta, tuoden eteen odotettua toimintaa odotetuilla käänteillä.
Yllätyksettömyys ja hahmojen onttous ovat kuitenkin vain kaksi ongelmaa muiden joukossa. Esimerkiksi elokuvan naiivius on hämmentävä kokemus. Nykyaikana useisiin sarjakuvista pohjautuviin leffoihin on saatu puhuttelevaa syvyyttä tai koskettavuutta mikä nostaa tarinan irti sarjakuvafilmatisoinnin tuomista rajoitteista, mutta GotG on vain ja ainoastaan sitä itseään.
Sinällään katsontakokemus on todella helppo, varsinkin kun otetaan huomioon ettei elokuvan dialogissa tai huumorissakaan ole mitään linjasta poikkeavaa, tai nautittavaa. Nautittavuutta ei lisää myöskään lopun pari halpaa ja epäuskottavaa pullautusta.
Katsokaa vain jos katselijaporukka koostuu kaikenikäisistä Marvel-faneista.
