Katsoja saadaan hyvin vedettyä mukaan roolihahmojen elämään ja ongelmiin.

22.2.2009 19:14

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Pride and Glory
Valmistusvuosi:2008
Pituus:130 min

Neljän newyorkilaisen poliisin kuollessa tulitaistelussa, Ray Tierney (Edward Norton) alkaa poliisipäällikkö isänsä, Francis Tierneyn (Jon Voight) pyynnöstä johtamaan tapauksen tutkintaa. Ray ryhtyy hommaan vastahakoisesti koska surmatut poliisit työskentelivät hänen veljensä, Francis Tierney Jr.:n (Noah Emmerich) ja lankonsa Jimmyn (Colin Farrell) kanssa. Aluksi tapaus tuntuu olevan vain rutiininomainen huumepidätys joka vain epäonnistui traagisesti. Kun Ray alkaa tutkimaan tapausta tarkemmin, selviää että jonkun on täytynyt varoittaa huumediilereitä poliiseista. Asiaa pahentaa se että vinkki on ilmeisesti tullut poliisivoimien sisältä. Asiat vain pahenevat kun selviää että Rayn veli ja lanko ovat ehkä molemmat jotenkin osallistuneet murhiin. Perheessäkin tuntuu olevan ongelmia kun veljesten isän alkoholiongelma pahenee yhä enemmän. Francis Juniorin vaimo sairastaa syöpää ja Rayllä on takana katkera avioero. Ristiriitojen pahentuessa Rayllä on vaikeuksia luottaa enää kehenkään. Rayn on päätettävä ketä kohtaan olla lojaali kun vaihtoehtoina ovat joko oikeuslaitos tai oma perhe.

Pride and Glory on kiinnostava kuvaus lähes täysin korruptoituneesta maailmasta, jossa on vaikea tietää keneen luottaa ja keneen ei, mikä on väärin ja mikä ei. Elokuvassa on jännitystä ja toimintaa mutta myös suht’ vakavaa perhedraamaa.

Edward Norton sopii hyvin elokuvan ’hyvikseksi’ joka ei ole vielä korruptoitunut kuten muut poliisit. Ja lisäksi, tässäkin elokuvassa päästään näkemään Norton tappelemassa. Colin Farrellkin hoitaa homman kotiin ja olin iloisesti yllättynyt vaikken ole kyseisen herran teoksia pahemmin nähnyt. Myös Jon Voight ja Noah Emmerich vetävät roolinsa hyvin. Näyttelijäsuoritukset onnistuvat kaikkien osalta melko hyvin.

Gavin O’Connor tunnetaan lähinnä jääkiekko elokuvastaan ”Miracle” (2004) ja mies on myös toiminut käsikirjoittajana yhdessä Joe Carnahanin kanssa mm. elokuvissa Smockin’ Aces ja Narc.
Itse en ole nähnyt O’Connorin elokuvia ennen tätä, mutta pidän Pride and Glorystä. Elokuva on kiinnostavaa katsottavaa vaikkei tämä mikään mestarillisin elokuva ole.

Pride and Glory on kelpo rikosdraama. Katsoja saadaan hyvin vedettyä mukaan roolihahmojen elämään ja ongelmiin. Elokuva on juuri sopivan pituinen ja lukuunottamatta ajoittaisia tylsähköjä hetki, sitä jaksaa kyllä seurata loppuun asti.

Arvosteltu: 22.02.2009

Lisää luettavaa