[I]”I’ll be back. ”[/I]
Sarah Connor (Linda Hamilton) oli paikalla kun Skynet katosi mitä-jos-tulevaisuuksien utuun. Se ei kuitenkaan pysäyttänyt tuhoajaa (Arnold Schwarzenegger) ja se teki primääritehtävänsä konemaisen tehokkaasti. Vuosia myöhemmin Mexico Cityyn saapuu Grace (Mackenzie Davis) sähköisen välkkeen säestyksellä, tarkka tehtävä mielessä ja vailla rihman kiertämää. Samasta suunnasta saapuu myös Rev-9 (Gabriel Luna) ja sen tehtävä on silpoa paikallinen Dani Ramos (Natalia Reyes) osiin, siivuiksi ja jauhelihaksi. Luvassa on siis rytinää tuhoajan alkaessa töihin ja 110% teholla soluttautunut tuhoajakin alkaa panna hanttiin Legioonalle joka tappoi miljardeja ihmishenkiä.
Kolme kehnoa tekelettä nöyryytti tulevaisuudesta saapuvaa tappajakonetta ja sen luoja Skynet taantui idioottimaiseksi pelätiksi. Siitä sisuuntuneena James Cameron kutsui Tim Millerin hallinnoimaan kuvauspaikkaa hyvin ankarien ohjeiden kanssa ja käsikirjoitusta oli rustaamassa mm. David S. Goyer jonka meriittilista on vakuuttava. Tuhoaja jättää jälkeensä paitsi rakennevaurioita myös verisiä ruumiita ja sellaiselta paetessa voimasanojen käyttö on äärimmäisen tarpeellista. Tietyt detaljit kuitenkin kertovat tarkkaavaisemalle että ne kolme jämäleffaa tiedostetaan tehdyiksi ja niiden ideoita myös sovitetaan käyttöön. Tarina on rakenteellinen uusioversio klassikosta (yhä) ja se ei haittaa ryminätaukojen ollessa tarpeeksi pitkiä. Harmi vain että juoneen on päässyt muutamia aukkoja Rev-9:lle läpikuljettavaksi ja onneksi ne huomaa vasta jälkikäteen ja [movie]Terminator – tuhoaja[/movie] palaa takaisin lähtöruutuun ja vain toimintakohtauksissa saattaa huomata ohjaajan sooloilevan omiaan.
Linda Hamilton on kreditoitu ensimmäisenä ja rautarouva kulkee määrätietoisen vihan voimalla ja pysyy kasassa mustalla sarkasmilla. Sitä suurempi ironia on että ainoastaan tuhoajalta löytyy ymmärrystä häntä kohtaan ja on siirtynyt päinvastaiseen rooliin ja Governorator tuo rooliinsa jähmeyttä ja sen myötä hienoista komiikkaa. Valinnanvapaudesta huolimatta tuhoaja ei tunne pelkoa eikä takuulla luovu tehtävästään. Mackenzie Davis on vakuuttava roikale ja tuo leffaan sen kaipaamaa inhimillistä sitkeyttä ja omaa myös käsikirjoitukselliset syyt sietokykyynsä. Gabriel Luna on leppymätön tuhoaja joka hyödyntää jämäleffojen ideoita kyvyissään ja osaa myös hyödyntää teknologiaa aseenaan. Se tarkoittaa Rev-9:n olevan joka tilanteessa kotonaan ja se on nopealiikkeinen kelmi joka osaa vaihdella aksenttia. Natalia Reyes on elävä juonikuvio ja luonnollisesti tilanteen jo nähnyt rautarouva ei voi olla kommentoimatta asiaa.
Ilman kolmea häpeämerkkiä [B]kolmas[/B] elokuva tuhoajasta olisi erinomaisen vankka lopetus syklille joka taas palaa lähtöruutuun, sillä mukana on toimintaa, väkivaltaa, mysteeriä ja kasvukertomusta tuhoajan kääntöpuolen ollessa loppumattoman kärsivällinen ja luotettava apu. Uusi kierros saattaa tästä alkaa edeltäjien hyväksynnällä ja jättää tulevaisuuden epäselväksi – ehkä jopa toiveikkaaksi.
[I]”I won’t be back. ”[/I]
