Kun huomasin tämän elokuvan tulevan tv:stä, ajattelin että ”Jaahas, taas näitä idioottimaisia amerikkalaisia draamoja” mutta kuitenkin satuin istumaan sohvannurkkaan sitä katsomaan. Myönnän olleeni väärässä. Elokuva oli yksi parhaista ikinä näkemistäni. Se onnistui jättämään juuri sellaisen tyytyväisen ja raukean mielen johon kaikkien elokuvien pitäisi pystyä. Eniten pätkissä minua ärsyttää juuri jokin juttu joka minua ärsytti ja jäi hiertämään, joka palaa yöllä yrittäessä nukkua. Ja tekee siitä entistä vaikeampaa. Naisena mieleeni nousee että miettivätkö kaikki neljäkymppiset miehet tyttärensä ystävää alasti ruusunlehtien seassa ja näkevät kaikenmaailman hallusinaatioita? Ehkä eivät, ehkä niin käy vain elokuvissa ja sairaissa mielissä. Elokuva oli pelkkää ihmissuhdedraamaa toisensa perään. Omalla tavallaan ärsyttävää, mutta kun ne oli niin hienosti filmattu, ei niihin kiinnitän kummemmin huomiota.
Näyttelijät suorittavat hommansa ihailtavan hyvin, ja American Beautyä on suorastaan ilo katsella. Kaikista parasta tässä elokuvassa oli sen yllättävät juonikäänteet, sen ei todellakaan olettanut menevän niin kuin se meni. Suurimmat juonen aiheet olivat juuri sellaisia ettei niitä osannut odottaa, tai ainakin niiden oletti menevän tienhaarassa toiseen suuntaan kuin ne loppujen lopuksi menivät. Siksi elokuva jaksaa kiinnostaa aivan loppuun saakka.
nimimerkki: Annis
