Kill Bill vol. 2 jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa jäi. Ensin kerrataan tapahtumia häistä, jossa Morsiamen (Thurman) koko hääseurue surmattiin. Morsian jatkaa kostamistaan, mutta tärkein on vielä edessä, nimittäin Bill.
Nyt on kasassa jo enemmän Tarantinon tyyliä kuin Kill Billin aloitusosassa. Se on tietenkin hyvä asia. Dialogi kukoistaa, ohjaus on rauhallista ja pelkistettyä, mutta samalla niin hyvin ilmaisevaa. Juoni ei sorru ennalta-arvattavuuteen, eikä epärealistisuus häiritse niin paljon kuin ykkösessä.
Leffassa ei ole paljoakaan eri hahmoja, joten tunnelma on tiivis, eikä tule sellaista fiilistä, että ”mistä tuokin nyt tuli.” Kill Billien jako kahteen osaan oli toki huono asia, mutta ymmärrettävää kyllä. Ensimmäinen osa on lähes pakko katsoa ennen kakkoseen siirtymistä, sillä juoni todellakin jatkuu siitä, mihin vol. 1 lopetti. Kaikki ei silti ole aivan kondiksessa. Muutamat turhan pitkät puheet saavat hieman kyllästyttämään. Parannusta on tapahtunut joka suhteessa paljon Kill Bill 1:een verrattaessa, vaikka kyseessä on oikeastaan yksi ja sama elokuva kahteen osaan jaettuna.
Ai, niin. Hautauskohtaus ansaitsee plussaa.
nimimerkki: Viisas
