Brittiläinen ohjaaja Danny Boyle marssittaa esiin scifi-elokuvan, joka tarjoilee hieman erilaisen maailmanlopun vision, nimittäin maapallomme ei ole 50 vuoden päästä tuhoutumassa ilmastonmuutoksen toimesta, vaan tärkein elämänlähteemme, aurinko, on sammumassa. Manhattanin kokoinen pommi mukanaan joukko astronautteja lähetetään matkalle aurinkoon, määränpäänään sytyttää aurinko uudelleen pommin avulla.
Icarus II:ksi kastetun aluksen saapuessa yhä lähemmäs aurinkoa, vastaanottavat he signaalin, joka viittaa ensimmäisen Icaruksen leijailevan avaruudessa vieläkin, vaikka tuntemattomasta syystä edellinen yritys auringon sytyttämiseksi epäonnistuikin. Miehistön on tehtävä valinta, jatkavatko he matkaansa, vai koettavatko he löytää Icarus I-aluksen, ja ottaa mukaan toisen suuren pommin.
Sunshine on visuaaliselta puoleltaan upeaa toteutusta. Näyt auringosta ovat huikeita. Näyttelijöiden puolelta huomasin ainakin pari tuttua naamaa, nimittäin Batman Beginsissä Scarecrown naamarissa hyörineen Cillian Murphyn, Die Hard nelosesta ja 10.000 B.C:stä tutun Cliff Curtisin, sekä Fantastic 4:n Johnny Stormia näytelleen Chris Evansin. Näyttely on muutenkin kohdallaan, jatkuva ahdistus paistaa hahmojen kasvoilta ja käyttäytymisestä.
Juonenkäänteitä Sunshinessa riittää, ja osa niistä valitettavasti on hieman tyhmiä. Katsojalle moni asia jää hämärän peittoon, eli hieman enemmän selityksiä olisi kaivattu. Muuten Sunshinessa ei ole paljonkaan valittamista, ja lopun lähestyessä mukaan on heitetty jopa ahdasta kauhua ja jännitystä.
Yhteenvetona kaunis ja näyttävä scifitrilleri, joka on katsomisen arvoinen, ja tarjoilee jännitystä ja draamaa. Elokuva on kylläkin todella kaksijakoinen, eli jos et pidä siitä, luultavasti vihaat sitä.
