Olin jo pitkään ajatellut, että jaksaisiko odottaa siihen, kun elokuva tulee DVD:lle. Muttakun olin lukenut pari arvostelua oli pakko lähteä teatteriin katsomaan tämä ”klassikko”. Odotellessani elokuvan alkua mietin, että onkohan elokuva vain yliarvostettu.
No ei h*levetissä ollut! Elokuvan jälkeen olin aivan myyty. Voin täysin liioittelematta sanoa, että elokuva hakkaa täysin Kummisedät ja Heath Ledger hakkaa Johnny Deppin. Elokuvan jälkeen tuli tietenkin pieni suru siittä että Heath Ledger oli kuollut. Rauha hänelle.
Elokuvan alku oli tietenkin tylsä ja mietin tosiaan, että tuleeko tästä elokuvasta oikein mitään. Mutta sen jälkeen, kun Jokeri pääsi kunnolla esille tiesin, että katselen juuri jotain suurta. Harmittavaa oli tosin se, että Jokeri ei ollut niin paljon esillä. Välillä teki mieli huutaa ”Jokeri esille”, kun kuvattiin vaan Mörisevää Batmaniä. Ei Christian Bale huono ole, ei. Itseasiassa paras Batman tähän asti. Heath Ledger vain jotenkin varasti shown ja antaa elokuvalle merkityksen ”klassikko”. Itse juonikin on loistava ja jopa ilman Ledgeriä elokuva olisi ollut hyvä. Olisi vain jäänyt hieman puolitiehen. Jos Christopher Nolan jatkaa tähän malliin niin hänestä tulee reilusti maailman parhain ohjaaja.
Musiikkin oli aika jännä. Se teki elokuvasta jännän. Kun jokeri puhuu arpiensa tarinaa ja tämä ”jänskä -musiikki” pauhaa taustalla pitää haukkoa henkeä. Kaiken tämän lisäksi elokuva ei ole ollenkaan ennalta arvattava. Milloinkaan ei voi tietää, että kuka kuolee, kukaa elää tai voittaako Jokeri vai Batman. Lopulta ei voi enään olla varma loppuiko elokuva onnellisesti vai surullisesti.
Ne jotka eivät pitäneen Batman Beginsistä voivat kuitenkin katsoa huoletta Yön ritarin. Sillä se joka ei katso tätä elokuvaa, ei voi tietää mitä sana ”klassikko” tarkoittaa.
