Pari vuotta sitten TV:stä tullut kehuttu trilleri Kuudes aisti jäi väliin, joten päätin sen jostain itselleni hommata, jos sen sopuhintaan sattuisin löytämään. No, muutama viikko sitten etsintäni palkittiin ja pääsin nauttimaan puolentoista tunnin leffasta.
Elokuva kertoo suositusta lastenpsykologista Malcolm Crowesta, joka saa potilaaksensa kahdeksanvuotiaan pojan, Cole Searin, jolla on kyky puhua kuolleille ihmisille. Etenkin Colea esittävä Haley Joel Osment onnistuu roolissaan koskettamaan ja vakuuttamaan kuin potku nivusiin hulluna ja syrjittynä pikkupoikana. Myös Bruce Willisin rooli lastenpsykologina toimii. ”Kuolleitten” maskeeraukseen on selvästi käytetty vaivaa ja niiden olemus ja nopeat sisääntulot saavat pidettyä katsojan koko ajan pienessä jännityksessä.
M. Night Shyamalanin ohjaus on onnistunut uskomattoman hyvin ja se kipuaa aivan elokuvamaailman huipulle. Tunnelma saadaan pidettyä koko elokuvan ajan kohtauksiin sopivilla musiikeilla ja hyvin valituilla kuvauspaikoilla. Etenkin jännitystä enteilevissä kohtauksissa sävellykset ovat kuin viimeinen puuttuva palapelin pala.
Muutamaa säikätystä lukuunottamatta ’Kuudes aisti ei pelota, vaan pitää mukanaan hyvän juonen ja toteutuksen avulla. Verta ei aleta missään vaiheessa lotrailemaan, vaan sen käyttö on vähäistä. Hyvä niin.
Leffan jälkeen huomasin hymyileväni ja olevani hyvällä tuulella. Eli saletisti hyvä leffa!
Kokonaisuudessaan Kuudes aisti on todella hyvin onnistunut trilleri, joka koskettaa ja pitää koukussaan nerokkaaseen loppuratkaisuunsa saakka.
Haley Joel Osmentin legendaarisia sanoja lainatakseni:
”I see five stars.”
