Tulipa tämäkin elokuva katsottua, vaikka olin lukenut eräästä lehdestä tämän arvostelun, joka nyt ei ihan ylistänyt elokuvaa. Juu, ajattelin että eihän kriitikot tiedä mistään mitään. Valitettavasti olin vähän toista mieltä sen jälkeen kun sitten katsoin tämän keskellä yötä.
Aivan. Kyseessä on leffa nimeltä Gargantua. Tavallinen hirviöleffa, jossa mennään Jurassic Parkin ja Godzillan jalanjäljillä.
Ihmeellistä kyllä, Gargantua luokitellaan kauhuelokuvaksi. Sanokaas, kuka on nähnyt kauhuelokuvan, jossa ihmiset ammuskelevat paniikissa muovisen näköistä honkkelia hirviötä? Tuskin kovin moni. Gargantua kertoo meribiologista, joka päätyy poikansa kanssa polynesialaiselle saarelle tutkimaan yllättäviä outoja hukkumistapauksia. Niinhän niitä aluksi luullaankin vain hukkumistapauksiksi, mutta pian alkaa valjeta että hukkuneet eivät ole omin avuin joutuneet veden varaan. Niinpä aletaan saada vihiä että meressä elää jotain kammottavaa, joka popsii mielellään ihmisiä…(hohhoijaa). Tavallinen juoni, tavallinen kauhuksi lanseerattu sci-fi/seikkailuleffa on kyseessä.
Gargantualla ei ole tarjota kyllä mitään uutta. Elokuva aloitetaan kyllä samantien mystisellä hyökkäyksellä merenpinnan alta, mutta kyllähän se kiintoisuus menee heti siinä ohi, kun koko hirviöperhe paljastetaan katsojalle. Gargantuaa kehutaan parhaimmillaan Jurassic Parkien seuraajaksi. Juu, ensinnäkään tässä eivät seikkaile dinot vaan ihmeellisten luonnonilmiöiden muokkaamia elukoita, eli vähän samaa kuin Godzillassa joka ilmestyi samana vuonna kuin Gargantua.
Näyttelijät ovat sieltä kuuluisilta Manalan porteilta. Eipä niitä jaksa puida sen enempää.Muusta on sitten asiaa. Kai tämä pätkä on tehty ihan kunnon budjetilla, mutta miksi Jurassic Parkin jälkeisen leffan hirviöt sun muut tehosteet ovat hitaampia ja kökömpiä kuin 60-luvun hirviöleffoissa? Yritettiinkö sillä luoda jotain nostalgiaa?
Ei kannata heittää katseluhaluja kankkulan kaivoon… vielä. Gargantua toimii ihan mukavasti, jollei halua kiinnittää huomiota surkeisiin näyttelijöihin puhumattakaan kivikautisista ”erikoistehosteista” Gargantua on katsottava. Siinä vaan on se ongelma, mitä bongattavaa tässä niiden jälkeen sitten enää olisi?
Gargantua ei ole leffahistorian häpeäpilkku. Se kun ei kuulu sinne, sillä kukaan ei varmaan mainitsisi elokuvasta mitään edes tehdessään dokumenttia hirviöleffoista. Tiivistettynä Gargantua on ihan kiva yritys tehdä räväkkä hirviöleffa, jonka nähtyään miettii päänsä puhki, mistä viitsisi kaverille kehuskella. Elikkäs pipariksi meni.
nimimerkki: Movie Myers
