Hyvin tarkka muotokuva kirjailija Truman Capotesta.

18.9.2006 17:08

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Capote
Valmistusvuosi:2005
Pituus:114 min

Näyttelijälle ehkäpä yksi helpoimmista on näytellä historiallista henkilöä. Meillä ei ole tietoja, kuinka Julius Caesar taikka Napoleon liikkui, painotti puhettaan. Vaikein rooli luultavasti taas on elävä, tai vastikään kuollut henkilö, jonka olemme nähneet ja kuulleet, muutamia mainitakseni Ray Charles, Charles Chaplin, Adolf Hitler, Johnny Cash sekä Truman Capote.

”Aamiainen Tiffanyllä” -romaaninsa räjähtävän menestyksen jälkeen Truman Capotesta (Philip Seymour Hoffman) tuli New Yorkin seurapiirien suosikki. Neitimäisesti elehtinyt ja kimeä-ääninen homomies liehitteli New Yorkin seurapiirejä ja oli elementissään niissä. Ennen pitkään Capotesta tuli olennainen osa moderneja kuuluisuuksia, kuuluisa siitä, että on kuuluisa. Hän oli 1950-luvun narsistinen älykkö ja kulttuuripersoona.

Bennett Miller on ennen Capote-elokuvaa ohjannut yhden dokumentin, joten tämä on hänen ensimmäinen kokoillan elokuvansa. Ja hän ohjaa sitä erinomaisesti. Asiaa auttaa myöskin Dan Futtermanin loistava käsikirjoitus.

Eletään marraskuuta 1959. Truman Capote lukee lehdestä kansasilaisen Clutterin perheen surmasta ja kiinnostuu asiasta. Hän lähtee lapsuudenystävänsä, Harper Leen (Catherine Keener), kanssa surmapaikalle kirjoittaakseen tapahtumasta jutun The New Yorker lehteen. Surmaajien jäädessä kiinni Capote jää aiheen pauloihin ja päättääkin laajentaa lehtiartikkelin kokonaiseen romaaniin, jolle hän antaa nimeksi ”Kylmäverisesti”.

Capote on hyvin tarkka muotokuva kirjailija Truman Capotesta, jonka keskeisenä osana on raskas ja ahdistava tragedia. Clutterin perheen surmanneista miehistä, varsinkin taitelijasieluisesta Perry Smithistä (Clifton Collins Jr.) tulee kirjailijalle kompastuskivi. Hän löytää kontaktin kuolemanrangaistusta odottavaan murhaajaan, joka takertuu uuteen ystäväänsä kuin oljenkorteen. Aika kuluu, ensin menee vuosi, toinenkin, lopulta kuuden vuoden kirjoitusurakaksi paisununeelle työlle ei näy loppua, eikä surmaajia tuomita kuolemaan ainaisten lykkäysten takia. Tänä aikana Capoten asenne tuomittuja kohtaan muuttuu täysin. Myötätunto vaihtuu pakkomielteiseen tarpeeseen saada teokselle päätös hinnalla millä hyvänsä. Teoksen viimein valmistuttua Capote lakkasi kirjoittamasta yhtikäs mitään 20 vuoteen ja lopulta kuoli vuonna 1984 alkoholismin ja huumeiden aiheuttamiin oireisiin 60-vuotiaana.

Catherine Keener, Clifton Collins Jr. ja Chris Cooper näyttelevät erinomaisesti, muutkin sivuosanäyttelijät tekevät hyvää työtä, mutta… Elokuvaa voisi kutsua Philip Seymour Hoffmanin elokuvaksi. Hän hallitsee jokaisen kohtauksen pienintäkin elettä. Hoffman sukeltaa esikuvansa nahkoihin vaistonvaraisella täsmällisyydellä. Hoffman onnistuu häivyttämään näyttelijäpersoonan, lihallistaakseen Truman Capoten ristiiritaisen, mutta niin kiehtovan persoonan. Hän suorastaa unohtuu Capoten nahkoihin. Olemme vakuutettuja siitä, että Hoffman tuntee mitä Capote tunsi, itkee valheiden yli sekä hyväksyy moraaliset virheensä. Hoffman on tunnettu erinomaisista sivuosa suorituksista, joihin lukeutuu mitä omituisempia hahmoja. Philip Seymour Hoffman näyttelee tässä yhden parhaimmista näyttelijäsuoriuksista ikinä, piste! Kyllä meni miespääosa Oscar oikeaan osoitteeseen!

nimimerkki: Mara

Arvosteltu: 18.09.2006

Lisää luettavaa