Aikoinaan vielä 1990-luvulla Jim Carrey väänteli naamaansa kuin pikkupoika, mutta 2000-luvulle siirryttäessä tuo on jäänyt vähemmälle ja maailman parhaiten palkitun koomikon ura on ollut laskusuunnassa.
Nyt kuitenkin elokuvateattereihin ilmestynyt uutuus Herra Popper ja pingviinit toivottavasti onnistuisi elvyttämään Carreyn uraa, sillä kyseessä on omaperäisen hauska koko perheen komedia, jossa pääosissa näyttelevät Jim Carrey ja tietysti pingviinit itse.
Kun herra liikemies Popper yrittää ostaa Keskuspuiston ravintolan, jotta isot teollisuuspamput voisivat tehdä puistosta rakennusmaata, perii hän maailmanmatkailijaisältään laatikollisen pingviineitä hoidettavakseen. Popper joutuu huolehtimaan samanaikaisesti perheestään, työstään ja uusista lemmikeistään.
Mukana on ripaus perhedraamaa ja paljon kunnainosoituksia vanhemmille elokuville (kuten lauma pingviineitä katsomassa Chaplinia). Irtovitsejä pilkistelee sieltä täältä ja juoni on hieman liiankin ennalta-arvattava, mutta se ei yksin riitä syyksi pilaamaan tämän elokuvan hyvyyttä, joka jokaisen tulisi osata nähdä.
Suosittelen lämpimästi komedioista pitäville, Jim Carreyn faneille sekä pingviinien toilailuja rakastaville. Onhan tämä sentään näkemisen arvoinen elokuva nykypäivien erikoistehostesoppien rinnalla. Tässä on sentään oikeaa näyttelytaitoa, huumoria ja lahjakkuutta.
